🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.
Edelliskesänä outokumpulainen Luka Poutiainen löysi laatikon perukoilta muutaman mainoskynän, jotka eivät tosin valitettavasti toimineet. Aivan arkipäiväiseltä vaikuttava tapahtuma laukaisi kuitenkin nyt 16-vuotiaassa Poutiaisessa yhtäkkisen keräilyinnostuksen.
Ja keräiltäväähän riittää. Mainoskyniä on kertynyt puolentoista vuoden aikana jo lähemmäs neljä tuhatta, mutta tämän lisäksi kokoelmaan kuuluu valtava määrä muita mainostuotteita, kuten hattuja, heijastimia, kangaskasseja, paitoja, sandaaleita ja esimerkiksi puolisen tuhatta avainnauhaa.
– Muutama saippuapalakin löytyy, ja hiukan yllättäviä ovat esimerkiksi pehmolelut, Poutiainen toteaa.
Poutiainen on keräilyharrastuksen tiimoilta yhteydessä eri firmoihin ympäri Suomen pääasiassa sähköpostitse. Omalla kotipaikkakunnalla hän on käynyt myös paikan päällä yrityksissä kyselemässä. Poutiaisen mukaan yritykset lähettävät tuotteita yleensä mielellään ja kehuvat harrastusta hienoksi.
– Tällä hetkellä tuotteita on tulossa sadalta yritykseltä, käytännössä melkein joka päivä tulee jotain postilaatikkoon tai noudettavaksi, Poutiainen toteaa haastatteluhetkellä joulukuussa.
– Joka päivä on tietynlainen jännitys siitä, että millaista tavaraa tulee. Esimerkiksi eilen tuli tavaroita Googlelta ja Facebookilta, joilta en ole saanut aiemmin mitään, hän jatkaa.
"Yllättävän paljon yrityksillä on vielä mainostavaraa."
Mainonnasta on tullut yhä enemmän digiä, Linkedin-profiilista käyntikortti ja tupakan sauhuttelun vähenemisen myötä firman nimen painaminen tikkuaskin kanteen tai sytkärin kylkeen on menettänyt merkityksensä. Yhä useammassa yrityksessä luultavasti myös pohditaan sitä, kuinka paljon krääsää maailmaan halutaan omissa nimissä tuutata.
Uusia mainostuotteita toki valmistetaan edelleen jatkuvasti, mutta koska yritysten ja ihmisten nurkkiin on vuosikymmenten aikana kertynyt valtava määrä erilaisia mainostavaroita, ei harrastukselle näy loppua. Lopettaneiden yritysten mainostuotteita Poutiainen on löytänyt esimerkiksi kirpputoreilta ja verkkohuutokaupasta.
– Yllättävän paljon yrityksillä on vielä mainostavaraa. Vielä toistaiseksi mahdun itse huoneeseeni, mutta vaatehuonetta on kyllä raivattu ylimääräisestä roinasta, jotta mainostavarat mahtuvat, Poutiainen sanoo.
Syksyllä Outokummun lukiossa aloittanut Poutiainen kertoo, että päivätasolla harrastus vie aikaa jopa pari tuntia. Osa siitä menee sähköpostien lähettämiseen yrityksille, mutta kirjeiden avaaminen ja tuotteiden listaus on myös työlästä.
– Tämän harrastuksen hienous on siinä, että kaikki mainostavarat ovat omalla tavallaan erilaisia. Se saa jatkuvasti innostumaan, Poutiainen sanoo.