Vanhan ja uuden ajan myyntiä voi ajatella tasapainolautana: toisella puolella ovat modernit työkalut ja kanavat, jotka mahdollistavat älykkäämmän, personoidun ja tehokkaamman myyntityön. Toisella puolella ovat myynnin menestyksen perinteiset tukipilarit. Ilman tätä tasapainoa sekä myyjät että tulokset horjuvat, kirjoittaa Oona Kankkunen.

Heikot myyntivuodet saivat Victoria’s Secretin palaamaan juurilleen. Yleisön reaktio määritti tulevien vuosien suunnan, kirjoittaa Leena Komulainen.

Tietoyhteiskunnassa tekoäly tekee yhä suuremman osan siitä työstä, jonka varaan ihmisen status on perinteisesti rakentunut. Jos status ei siis pian enää nouse tiedolla briljeeraamalla, miten käy meidän statuksillemme tulevaisuudessa, pohtii Jukka Niittymaa.

Epävakaassa maailmantilanteessa kaivataan toivoa, rohkeutta sekä uskallusta epäonnistua. Näin syntyy erottuvamman ja tuloksellisemman markkinoinnin lisäksi lopulta myös parempia tarinoita elettäväksi ja jälkipolville jaettavaksi, kirjoittaa Anttoni Heikura.

Jokavuotiset fiman pikkujoulut paljastavat kollegoista yllättäviä puolia – tänäkin vuonna. Tunnistatko iholleliimautujan, pikkujoulutirehtöörin ja korviensärkijän vai oletko ehkä itse joku heistä, kysyy Marica Thorén.

Fiksutkin ihmiset voivat helppojen dopamiinien toivossa jäädä jumittamaan sosiaalisen median lyhytvideoiden äärelle. Väitän olevani fiksu ihminen, mutta niin tekee meistä jokainen. Se on ensimmäinen suuri virhe kenelle tahansa internetissä pyörivälle. Jokainen meistä ajattelee, ettei internetin tuuba vaikuta minuun, vaan ne on ne muut, jotka ovat vaarassa pudota kanin koloon, kirjoittaa Jenni Janakka.

Jos haluamme ideoita, jotka herättävät tunteita ja erottuvat markkinassa, meidän on annettava tilaa epävarmuudelle ja keskeneräisyydelle, kirjoittaa Heidi Taina.

Kun unelma-asiakkaasi valittelee ongelmasta tuttavalleen, suositteleeko hänen seurassaan oleva ihminen avuksi juuri sinua? Palveluntarjoajan kannalta optimaalinen tilanne on se, että heitä suositellaan, mutta markkinointi harvoin tukee tätä, kirjoittaa Jan Porema.

Vain meillä Suomessa on varaa valittaa taitavien myyjien vähyydestä ja samalla kieltäytyä, kun sellainen hakee töihin. Asiakaspalvelu ja myynti nähdään nyt erillisinä taitoina, mutta tulevaisuudessa Asiakaspalvelun huiput voivat ratkaista myynnin alan puutteita. Mutta vain jos yritykset antavat siihen mahdollisuuden, kirjoittaa Aku Jäntti.

Jos haluat haistella markkinoinnin ja tuotteistuksen trendejä, suuntaa katse vaikuttajiin. He määräävät tahdin Aasiassa, kirjoittaa Singaporessa asuva Antti Toivonen.

Olemme luoneet ympäristön, jossa ala-asteikäiset viettävät pitkiä aikoja ja jossa oleva mainonta on sääntelyn mukaan lapsille sopimatonta. Meidän vanhempien tehtävänä on vastata siitä, millaisessa ympäristössä lapsemme kasvavat, Ossi Ahto muistuttaa.

Uusimman ilmastoraportin viesti on selvä: olemme matkalla kohti katastrofia. Samaan aikaan markkinoinnin ammattilaiset kiillottavat fossiiliteollisuuden julkisivua ja tukevat kestämättömiä bisnesmalleja. Missä on vaatimus radikaalista muutoksesta, joka voisi ohjata kuluttajat ja yritykset kohti kestävämpiä valintoja, kysyy Niklas Kaskeala.

Onko sinulla painavaa sanottavaa markkinoinnista, myynnistä, viestinnästä tai media-alasta? Haluatko ottaa rohkeasti kantaa ja tarjota raikkaita ja yllättäviäkin näkökulmia alasta? Kolumnistihakumme on nyt auki.

Pitkäksi venynyt taantuma ja tekoäly ovat yhdessä synnyttämässä ilmiötä, joka vaarantaa koko markkinointialan tulevaisuuden, kirjoittaa Leena Komulainen.

Haluammeko, jaksammeko tai osaammeko me markkinoinnin ammattilaiset enää panostaa laatuun? Onko kyky kertoa vaikuttavia kaupallisia tarinoita uhrattu lyhytvideoiden, natiiviartikkeleiden, vaikuttajayhteistöiden ja bannereiden alttareilla, kysyy Jukka Niittymaa.

Luovalla alalla työskentelevät janoavat vapautta. Vapaus ruokkii innovatiivisuutta, mutta voi ilman rajoja kääntyä kaaokseksi. Siksi luovalla alalla työskentelevät kaipaavat myös rajoja. Pelkän vapauden lopputuloksena kun ei välttämättä olekaan luovuutta vaan uupumisoireita, kirjoittaa Anttoni Heikura.

Viestinnän merkitys ja arvostus yhteiskunnassa ovat nousseet, mutta johto ja kollegat viestinnän ulkopuolella eivät vieläkään aina hahmota, mitä viestintä oikeastaan tekee. Usein viestintä nähdään tilaustoimintona tai tukipalveluna, jota muut saavat ohjailla. Jos viestinnän langat annetaan ei-viestijän käsiin, seuraa siitä yleensä epäjohdonmukainen viestinnän räiskintä, sulkeutunut ilmapiiri ja paha mieli kaikille, kirjoittaa Siina Repo.

Jokaisella työpaikalla on omat arjen sankarit, joiden ansiosta kaikkien arki rullaa sujuvammin. Joku ja Kuka hoitavat tehtäviä, joista kukaan ei varsinaisesti huolehdi tai jotka eivät virallisesti kuulu oikein kenellekään, mutta jotka ovat silti välttämättömiä, kirjoittaa Marica Thorén.

Hyvä myyjä on aina asiakkaan puolella. Jopa silloin, kun asiakkaan budjetille sopii paremmin kilpailevan yrityksen palvelu. Valitettavasti suurin osa ostajista ei tähän luota, ja siksi hyvätkin myyjät joutuvat tekemään työnsä huonosti tai ainakin moneen kertaan, kirjoittaa Jan Porema.

Korona onnistui mahdottomassa ja loi ikiliikkujan nimeltä etätyökeskustelu. Loputtomasta energiasta huolimatta keskustelu aiheesta on uuvuttavan tylsää.

Vaikuttajien rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa on kasvanut viime vuosina. Kun keskusteluja käydään algoritmien määrittämissä kuplissa, joissa samankaltaiset näkemykset vahvistuvat ja erimielisyys vähenee, yhteiskunnallinen dialogi voi kaventua, kirjoittaa Jenni Janakka.

Yritysten markkinointiviestinnässä negatiiviset asiat ja vaikutukset usein piilotetaan. Niin on tapana toimia erityisesti teollisessa eläintuotannossa viestittäessä. Kirjoitin olennaisilta osilta uusiksi Atrian tiedotteen, jossa juhlistetaan heidän vasta avattua siipikarjatehdastaan, kirjoittaa Niklas Kaskeala.

Myynti ja markkinointi tarvitsevat yhteiset mittarit ja prosessin yrityksen muissa funktioissa, kirjoittaa Antti Kaihlanen.

Monille meistä tekoäly on ankara totuuden peili. Se paljastaa osaamisessamme aukkoja, joita emme ehkä ole aiemmin huomanneet tai myöntäneet. Tämä itsetuntemus on avain sekä henkilökohtaiseen kasvuun että tehokkaampaan yhteistyöhön tekoälyn kanssa, kirjoittaa Jukka Niittymaa.

Myynti on taito ja osaaminen siinä missä esimerkiksi taloushallinto tai ohjelmointi. Myynnin kentältä löytyy monia eri rooleja, jotka vaativat erilaista osaamista. Jokaisella meistä on ammatillisia vahvuuksia, joita voi hyödyntää jossain myynnin tehtävässä. Hyväksi myyjäksi ei synnytä vaan kehitytään oppimalla sekä itsetuntemusta ja kokemusta kartuttamalla, väittää Anu Nieminen.