MarkkinointiUutiset ja tutkimustoimisto Iro Research selvittivät suomalaisten suhtautumista eduskuntavaalimainontaan. Tutkimukseen vastasi yhteensä tuhat ihmistä.
Vastaajista 46 prosenttia kertoo, ettei ehdokkaiden ja puolueiden mainonta vaikuta heihin millään tavalla. Lisäksi 37 prosenttia arvioi sen vaikuttavan vain vähän. Ainoastaan joka sadas vastaaja myöntää, että mainonnalla on suuri merkitys omaan äänestyskäyttäytymiseen.
Naisiin vaalimainonta vaikuttaa kyselyn perusteella miehiä enemmän. Mainonnan vaikutuksella näyttää olevan korrelaatio myös vastaajan ikään, sillä nuorimpien ikäluokkien äänestyskäyttäytymiseen mainoksilla on vanhempia ryhmiä suurempi vaikutus. Esimerkiksi 18–24-vuotiaista vastaajista 23 prosenttia kertoo, että mainonta vaikuttaa heihin paljon tai jonkin verran. 55–64-vuotiailla vastaava osuus on vain 10 prosenttia.
Korkeakoulutetut arvioivat vaalimainonnan vaikuttavan heihin enemmän.
Koulutusasteen osalta tilanne oli päinvastainen. Korkeakoulutetut arvioivat vaalimainonnan vaikuttavan heihin enemmän kuin mitä perus- tai keskiasteen koulut käyneet arvioivat omalta kohdaltaan.
10 prosenttia vastaajista kertoo löytäneensä potentiaalisia ehdokkaita tai saaneensa tarpeellista tietoa vaalimainosten ansiosta. Erityisesti nuorin ikäluokka, eli 18–24-vuotiaat, kokee saaneensa tietoa ehdokkaista mainonnan avulla. Monelle näistä vastaajista kyseessä ovatkin nyt ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa he ovat äänioikeutettuja. 8 prosentille vastaajista vaalimainonnalla on pikemminkin jo valmiiksi tehtyä äänestyspäätöstä vahvistava vaikutus.
Kyselytutkimuksen vastaajat ovat sitä mieltä, että ehdokkaille ja puolueille paras mainoskanava olisi sosiaalinen media. Mielipiteet jakautuivat kuitenkin hyvin tasaisesti. Sosiaalisen median näkee parhaaksi kanavaksi 19 prosenttia, printtimediat 13 prosenttia, television 12 prosenttia, kadunvarsimainonnan 11 prosenttia ja tapahtumat niin ikään 11 prosenttia vastaajista.
Verkkomedian osuus oli 8 prosenttia, ja radion arvioi parhaaksi vain prosentti vastaajista.
Nuorimmissa ikäluokissa korostuu sosiaalisen median merkitys, sillä 18–24-vuotiaista 46 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 42 prosenttia arvioi sosiaalisen median parhaaksi mainoskanavaksi puolueille ja ehdokkaille.
Todellisuudessa ihmisten huomion kerää kuitenkin kadunvarsimainonta, sillä 87 prosenttia vastaajista kertoo nähneensä vaalimainontaa kadunvarsilla. Toiseksi parhaiten ihmisten mieleen on piirtynyt printtimediamainonta, jota muistaa nähneensä 52 prosenttia vastaajista. Televisiossa, verkkomedioissa ja sosiaalisessa mediassa mainoksia muistaa nähneensä yli 40 prosenttia vastaajista. Vastausvaihtoehtona ei ollut erikseen postissa tulevia mainoksia, mutta ne nousivat keskeisesti esiin avoimissa vastauksissa.
Ensiäänestäjät tavoitetaan kyselyn perusteella ennen kaikkea verkkomedioiden ja sosiaalisen median kautta.
Ensiäänestäjät tavoitetaan kyselyn perusteella ennen kaikkea verkkomedioiden ja sosiaalisen median kautta. 18–24-vuotiaista 68 prosenttia muistaa nähneensä vaalimainontaa somessa ja 63 prosenttia verkkomedioissa. Kadunvarsimainontaan huomiota ovat kiinnittäneet erityisesti 25–34-vuotiaat.
Kyselytutkimukseen vastanneista 46 prosenttia kertoo nähneensä eduskuntavaalimainontaa paljon tai erittäin paljon. Kysely tosin toteutettiin 14.–22. maaliskuuta, minkä jälkeen kampanjointi on vielä kiihtynyt. Nuorimmat ikäluokat muistavat nähneensä vaalimainontaa huomattavasti enemmän kuin vanhemmat ikäluokat, mistä voi tehdä varovaisen johtopäätöksen, että puolueet ja ehdokkaat ovat näissä vaaleissa aktivoituneet ensimmäisenä verkkoalustoilla.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys päättyy tänään. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina.
Tutkimus toteutettiin Iro Research Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tiedonkeruuaika oli 14.–22. maaliskuuta. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi MarkkinointiUutiset.
