Ääni on merkittävä osa yrityksen brändiä. Usein äänibrändäys on juuri se tekijä, joka tekee brändistä muistettavan. Kun äänibrändäyksen strategia on tehty huolella ja kaikissa viestintäkanavissa on yhtenäinen äänilinja, tulokset ovat lähes varmasti hyviä.

Mutta äänibrändäyksellä voi jättää monesti myös huonon kuvan brändistä, sillä etenkin ärsyttävät mainosjinglet voivat tuoda negatiivisen mielleyhtymän brändiin. Tämä lienee usein syynä siihen, miksi monet brändit vaihtavat äänistrategiaansa.

Suomessa äänistrategiaa vaihdetaan liiankin usein, sanoo Bauer Median Head of Audio Branding Lauri Domnick, joka on suomalaisen äänibrändäyksen tunnetuimpia tekijöitä.

– Tätä näkee valitettavan paljon, Domnick painotti MarkkinointiUutisia julkaisevan MarkkinointiKollektiivin MK Strategia -webinaarissa.

– Hirveän paljon näkee sitä, että yrityksessä vaihtuu markkinointijohto, tulee uusi mainostoimisto tai mitä tahansa muutoksia, niin kaikki vanha pyyhkäistään pois pöydältä ja aloitetaan alusta, hän jatkoi.

Domnickin mukaan omassa äänistrategiassa pysyminen vaatii rohkeutta yritykseltä.

– Onneksi tästä maasta löytyy firmoja, jotka ovat rohkeasti uskaltaneet pitää kiinni omista äänistään vuosia ja vuosikymmeniä. Silja Line on yksi näistä, Paulig on toinen. Jos Silja Line tai Paulig heittäisi roskiin kaiken tuon työn, mitä on rakennettu vuosikymmenet, niin olisihan se katastrofaalisen huono veto.

Domnick neuvookin, ettei ihmisten ärsyyntymistä pidä säikähtää, koska siltä ei voi välttyä.

– Se on tasan tarkkaan tiedossa, että laittoi mitä tahansa musiikkia, niin aina joku ärsyyntyy. Se on tietoinen riski, mutta se on riski, jota ei pääse karkuun. Me joka tapauksessa kuulostamme joltain ja joka tapauksessa käytämme ääntä, niin käytetään sitä mahdollisimman hyvin tiedostaen se, että joku varmasti ärsyyntyy.

– Esimerkiksi aika moni on ärsyyntynyt meidän Puuilolle tekemästä mainosrallista, mutta siitä huolimatta se on ollut ihan hyvä juttu, Domnick viittasi Bauer Median Puuilolle tekemään Morjensta Pöytään -jingleen, joka voitti vuonna 2020 Kaiku-radiomainoskilpailun Musa & jingle -sarjan.

Puuilo onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka vahvalla äänibrändäyksellä – ei vain mainosjinglellä – tehdään yrityksestä muistettava ja kiinnostava. Vaikka hyödyt ovat hyvin tiedossa, vain maltillinen joukko suomalaisyrityksiä on panostanut äänistrategiaan. MarkkinointiKollektiivin webinaarikyselyn mukaan katselijoista vain 14 prosenttia sanoi, että heidän yrityksissään on määritelty äänistrategia.

– Kokonaisuudessaan noin 15–20 prosenttia suomalaismainostajista on tehnyt asialle jotain, mutta asia kannattaa huomioida, sillä elämme “audio first” -maailmassa. Some oli “äänetön” vielä viisi vuotta sitten, mutta sitä se ei todellakaan ole enää tänä päivänä. Meillä tulee älykaiuttimet markkinoille, yhä enemmän käyttöliittymiä, pintoja, kohtaamisia, joissa äänellä on rooli ja joissa jopa on pelkästään vain ääni. Audiota kulutetaan jatkuvasti enemmän, joten näen sen todella tärkeänä, että brändi alkaa kuulostaa joltain, Domnick linjasi.