MAINOS: Wörks
Keskustelu etätyöstä on saanut uusia kierroksia viime aikoina niin tuottavuuden, kuin luovuudenkin näkökulmasta. Monet organisaatiot pohtivat miten palauttaa työntekijöitä toimistoihin ja parantaa vuorovaikutuksen laatua.
“Etätyö on yksi merkittävimmistä työelämän murroksista. Vaikka etätyö on lisännyt ihmisten hallinnan tunnetta omasta työskentelystään, se on myös heikentänyt vuorovaikutuksen laatua. Etäkokouksissa kommunikointi on vähemmän spontaania ja vaativampaa aivoille, koska videopuhelut eivät pysty välittämään kehon kieltä ja tunteiden tarttumista samalla tavalla kuin fyysiset kohtaamiset”, valaisee aivotutkija Katri Saarikivi.
Katri Saarikivi kollegoineen ovat perehtyneet empatian ja vuorovaikutuksen aivomekanismeihin sekä siihen, millä tavoin nämä toimivat digitaalisessa ympäristössä.
Empatia ei ole pelkästään yksilöiden välinen tunneilmaisu, vaan se on kytkeytynyt syvälle aivojen toimintaan ja yhteistyön mahdollistamiseen. Saarikiven mukaan “empatian eri mekanismit kuten tunteiden tarttuminen ja toisten mielentilojen ymmärtäminen ovat olennaisia työelämän vuorovaikutuksessa. Nämä mekanismit voivat kuitenkin heikentyä, kun vuorovaikutus tapahtuu etäyhteyksin. Empatiaa voi myös tietoisesti harjoitella ja suunnitella, jotta työyhteisön vuorovaikutus kehittyisi tavoitteellisempaan suuntaan.”
Vuorovaikutus on keskeinen osa työelämän tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa siihen, miten hyvin tiimit pystyvät tekemään yhteistyötä ja tuottamaan uusia ideoita. “Perinteisesti psykologia ja neurotiede ovat keskittyneet yksilöihin, mutta todellisuudessa suurin osa toiminnasta tapahtuu vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi aivojen synkronoituminen ja tahdistuminen muiden ihmisten kanssa parantaa yhteistyön laatua”, Saarikivi kuvailee vuorovaikutusprosessia.
Miten teknologia voi parantaa etäyhteyksien vuorovaikutuksen laatua tulevaisuudessa? Esimerkiksi virtuaalitodellisuus (VR) ja realistiset avatarit voivat tuoda läsnäolon tuntua, mutta teknologia ei vielä täysin pysty korvaamaan fyysisen vuorovaikutuksen nyansseja, kuten kehollista synkronointia ja tunteiden tarttumista.
Kiinnostuitko aiheesta? Vilkaisepa webinaaritallenne ja valaistu aivojen toiminnasta etätyössä ja niiden vuorovaikutustilanteissa.
Tämä artikkeli pohjautuu Samoi Oy:n perustajan, aivotutkija Katri Saarikiven ja Wörksin Mikko Airaksen keskusteluun, jossa he sukeltavat aivoihin, vuorovaikutukseen ja teamsien sekä zoomien pimeään ytimeen.
Voit katsoa koko keskustelun webinaaritallenteesta, jossa etsitään löytää vastauksia seuraaviin monimutkaisiin ja mieltä askartaviin kysymyksiin.
Kaikki Wörksin webinaarit löydät täältä.
Mitäs huomenna tehdään? -sarja on keskusteluja työelämän huomisesta, siitä miksi kaikki muuttuu, ennustamisen mahdottomuudesta, teknologian herroista ja orjista, epätäydellisen täydellisistä ihmisistä, oikein ja väärin tekemistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Vaikuttavista asioista.