Parhaat ystävykset Eveliina Suoyrjö (kuvassa vasemmalla) ja Anna Ojutkangas (kuvassa oikealla) saivat kahdeksan vuotta sitten kesken illanvieton idean: suomalaisia marjajauheita voisi tuoda Englantiin myytäväksi. Pian syntyi Arctic Power Berries -yritys.
Suoyrjö ja Ojutkangas olivat asuneet Englannissa jo useamman vuoden ja huomanneet, että vaikka Suomesta tulee paljon hienoja ja laadukkaita tuotteita, niitä ei juuri viedä ulkomaille.
– Kotona Rovaniemellä olimme tottuneet syömään mustikoita suoraan takapihan puskista. Lontoossa taas marjat ovat heikkolaatuisia. Niinpä toimme jokaiselta Suomen-reissulta marjajauheita mukanamme Englantiin, Suoyrjö kertoo MarkkinointiUutisten haastattelussa.
Muodin markkinointia ja fysioterapiaa opiskelleet Suoyrjö ja Ojutkangas eivät Arctic Power Berriesiä perustaessa osanneet kuvitella, että kahdeksan vuotta myöhemmin heidän marjajauheitaan myytäisiin Hongkongissa asti. Yritys oli perustettu markkinaraon täyttämiseksi, ei työpaikan luomista varten.
Marjajauheet veivät mukanaan, sillä nykyisin molemmat tekevät ruoan parissa töitä ja Suoyrjö jopa opiskelee kestävää elintarviketaloutta.
Arctic Power Berries -marjajauheet on suunnattu Suomen ulkopuolisille markkinoille, joten yrityksen perustaminen Englantiin oli luonnollista. Alun perin Suoyrjö ja Ojutkangas ajattelivat tuotteiden kiinnostavan erityisesti marjoja ikävöiviä ulkosuomalaisia ja muita pohjoismaalaisia, mutta hyvinvointibuumin myötä myös muut asiakasryhmät kiinnostuivat niistä.
Marjajauheiden päämarkkina on Iso-Britannia. Suoyrjö kertoo, että englantilaiset kuluttajat ovat suomalaisia avoimempia kaikelle uudelle. Englannissa on myös hyvät verkostot yrittäjille ja startupeille, joten alkuun oli helppo päästä.
– Brittimarkkina on nopeatempoinen, ja uusia tuotteita tulee kuin sieniä sateella. Suomessa on aika lailla kaksi johtavaa kauppaketjua, mutta Briteissä on eri tavalla kasvumahdollisuuksia. Siellä eivät ainakaan kanavat lopu kesken.
Jos haaveilee Britannian markkinoille pääsystä, kannattaa toimia paikan päällä. Muuten se voi olla haastavaa, Suoyrjö neuvoo. Markkinat kannattaa myös tuntea hyvin, sillä se, mikä toimii Suomessa, ei välttämättä toimi muualla.
– Yritys kasvaa parhaiten, kun tuntee kohdemarkkinat hyvin. Suomessa on hienoja tuotteita metsät pullollaan, mutta eivät kaikki britit tiedä sitä. Suomessa saatetaan myös ajatella keskiyön auringon olevan hyvä vientivaltti, mutta muualla sitä voidaan ihmetellä.
Yksi Arctic Power Berriesin suurimmista asiakkaista on Ocado, brittiläinen ruoan verkkokauppa. Marjajauheita myydään myös terveyskaupoissa, kuten Whole Foodsissa. Ennen koronaa yrityksellä oli lisäksi smoothiebaari lontoolaisella juna- ja metroasemalla.
Tuotteita on alusta asti myyty myös omassa kansainvälisessä nettikaupassa. Sitä kautta sana Arctic Power Berriesin marjajauheista on kiirinyt ympäri maailmaa. Kuten Hongkongiin, jossa on Suoyrjön mukaan tämänhetkisten tilausmäärien perusteella meneillään marjabuumi. Siellä marjajauheita löytyy supermarketin hyllyiltä.
Suomessa marjajauheita myy TwistBe-hyvinvointikauppa.
Marjajauheiden pakkauksista haluttiin alusta alkaen tehdä yksinkertaisia ja skandinaavisia. Suoyrjö kertoo, etteivät he esimerkiksi halunneet hyödyntää perinteistä Lappi-kuvastoa revontulineen.
– Halusimme tuotteille nuorekkaat pakkaukset. Ne olivat alkuun todella yksinkertaisia, ja niissä oli vain vähän tekstiä. Sitten ymmärsimme, että kuluttajat tarvitsevat tuotteesta muutakin infoa kuin nimen.
Nuorekasta ja trendikästä kohderyhmää on tavoiteltu myös Instagramin kautta. Arctic Power Berriesin tilille on luotu näyttävää ja houkuttelevaa reseptiikkaa. Varsinkin alussa sosiaalinen media olikin yrityksen tärkein markkinointikanava.
Kahdeksaan vuoteen on mahtunut myös haasteita. Toisinaan motivaatio on ollut hukassa. Tällöin tukena on ollut yrityskumppanina toimiva hyvä ystävä.
– Jos itsellä on ollut sellainen päivä, ettei tästä tule mitään, niin toinen on tsempannut. Ei tätä voisi kuvitellakaan tekevänsä yksin. Toisaalta olemme ottaneet haasteet vastaan niin, että niistä opitaan, Suoyrjö kertoo.
Ystävykset toivovat yritykselle tulevaisuudessa kasvua ja uusia myyntikanavia.
– Voisimme jossain kohtaa myös harkita yrityksen myymistä, jos sopiva ostaja löytyy, Suoyrjö pohtii.
