Kuva: Canva Pty Ltd.
Ilmiöt

Asiantuntija: Yksityinen kopiointi vie luovilta vuosittain 46 miljoonaa euroa

21.8.2024 11:06
Mikko Perttunen
Arvio on hyvin varovainen.

Tänään julkaistun selvityksen mukaan luovien sisältöjen kuten musiikin ja av-aineistojen yksityinen kopiointi aiheuttaa vuosittain noin 46 miljoonan euron haitan myyntien ja striimaustulojen menetyksenä.

Selvityksen teki FCG:n johtava asiantuntija Pasi Holm Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen kopiointitutkimuksen pohjalta.

Taloustutkimus selvittää OKM:n toimeksiannosta vuosittain, miten paljon musiikin ja av-sisältöjen yksityistä kopiointia tehdään ja kuinka moni hankkisi kopioimansa aineiston maksullisista palveluista, ellei kopiointimahdollisuutta olisi. Vuonna 2023 näin olisi tehnyt 40 prosenttia musiikkia ja 17 prosenttia av-sisältöä kopioineista.

Vastaajilta kysyttiin myös, paljonko he olisivat valmiita maksamaan näistä hankinnoista. Tämän perusteella on mahdollista laskea kopioinnin aiheuttama haitta myyntien ja striimaustulojen menetyksinä.

– Haastattelututkimuksessa saatujen vastausten mukaisilla hankintatavoilla ja kuluttajahinnoilla todennäköinen haitta on yhteensä 45,9 miljoonaa euroa, Holm kertoo tiedotteessa.

MAINOS

Taloustutkimuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa kopioitiin tai tallennettiin kaikkiaan 188–210 miljoonaa musiikki- ja elokuvatiedostoa. Keskimääräisillä kuluttajahinnoilla laskettuna näiden parin sadan miljoonan elokuvan, musiikkitiedoston ja -albumin arvo on yli miljardi euroa. Tähän nähden haitta arvioitiin erittäin varovaisesti.

– Huomioon otettiin vain ne kopioijat, jotka olivat valmiita ostamaan kopioimansa tiedostot ja heiltäkin mukaan otettiin vain kymmenesosa heidän kopioimistaan tiedostoista, Luovat ry:n puheenjohtaja Laura Kuulasmaa toteaa.

Lue myös: Luova ala vaatii kampanjassaan päättäjiä perumaan leikkauksen kopioinnin hyvitysmaksuihin

Kopiointioikeuden taustat 1980-luvulla

Oikeus yksityiseen kopiointiin otettiin tekijänoikeuslakiin 1980-luvulla. Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira kertoo, että se tuolloin oikeutti käytännössä nauhoittamaan musiikkia kasettinauhurilla.

– Kun siirryimme fyysisten levyjen kaupasta striimauspalvelujen maailmaan, se mullisti kopiointioikeuden merkityksen. Nykyisin saa ladata ja kloonata juuri niitä samoja digitiedostoja, joita erilaisten suoratoistopalvelujen kautta myydään. Oikeus monistaa ja ladata maksutta myyntituotteita aiheuttaa aivan eri luokan markkinahäiriön kuin 80-luvun kasettinauhurien rahisevat nauhoitteet, Kaira selittää.

Yksityisen kopioinnin aiheuttama taloudellinen haitta korvataan luovan työn tekijöille EU:n tietoyhteiskuntadirektiiviin perusteella.

Suomessa hyvitys on vuodesta 2015 lähtien ollut vuosittain 11 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 budjettiesityksessään hallitus esittää lakisääteisen hyvityksen leikkaamista puoleen eli 5,5 miljoonaan euroon.

MAINOS
MAINOS