Elintarviketeollisuus ja päivittäistavarakauppa kehittävät tuoteviestintää kuluttajille uudenlaisen viivakoodin avulla.

 GS1 on koonnut elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajista yhteistyöryhmän, joka laatii yhdessä alalle ehdotuksen, miten uuden kaksiulotteisen viivakoodin, GS1 2D-koodin avulla kuluttajille voitaisiin tarjota entistä kattavammin tietoa tuotteista. Työryhmään kuuluvat GS1:n lisäksi suuret elintarvikealan ja kaupan toimijat Apetit, Atria, Fazer, HKScan, Kesko, MTech, SOK ja Valio.

GS1 on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka kehittää ja ylläpitää toimitusketjun hallinnan standardeja.

Uudenlainen kaksiulotteinen viivakoodi merkitsee GS1:n tiedotteen mukaan merkittävää edistysaskelta tuotetietojen saavutettavuudelle. Perinteistä EAN-viivakoodia monipuolisempi 2D-viivakoodi toimii kaupan kassapäätteillä ja toimitusketjussa kuten perinteinen EAN-viivakoodi. Lisäksi se voidaan QR-koodin tapaan skannata älypuhelimella, minkä ansiosta kuluttaja voidaan ohjata suoraan pakkauksesta tuotteen tietoihin verkossa.

Tuotteen yksilöivän tunnistenumeron lisäksi koodiin voidaan sisällyttää tieto esimerkiksi tuote-erästä, parasta ennen -päiväyksestä ja sarjanumerosta.

2D-koodin etuna on myös perinteistä EAN-viivakoodia laajempi tietosisältö. Tuotteen yksilöivän tunnistenumeron lisäksi koodiin voidaan sisällyttää tieto esimerkiksi tuote-erästä, parasta ennen -päiväyksestä ja sarjanumerosta. Tämä tarjoaa kaupan ja teollisuuden yrityksille muun muassa keinoja kehittää tuoteturvallisuutta ja vähentää ruokahävikkiä.

Uuden viivakoodityypin käyttöönotolla on vaikutuksia esimerkiksi pakkaussuunnitteluun, kassa- ja IT-järjestelmiin, tuotantolinjoihin ja yritysten eri prosesseihin.

– Ajatuksena on ottaa GS1 2D-koodi käyttöön vaiheittain Suomen markkinoilla, ja ensimmäinen askel on hyödyntää sitä kuluttajille suunnatussa viestinnässä. Muiden tietojen, kuten erä- ja päiväystietojen sisällyttäminen koodiin aiheuttaa yrityksille isompia prosessi- ja järjestelmämuutoksia, joten ne otettaisiin käyttöön myöhemmin, GS1:n koordinoiman kehitysprojektin päällikkö Laura Juntunen kertoo tiedotteessa.

Kehitysprojektissa laaditaan ehdotus, miten ala voisi rakenteeltaan yhdenmukaistaa uuden viivakoodin takaa löytyvää tietoa. Yhdenmukainen rakenne helpottaisi kuluttajia löytämään tuotetietoa ja auttaisi vertailemaan tuotteita paremmin keskenään.

Kuluttajaviestinnän tietomallin kehitysprojektin on suunniteltu valmistuvan tammikuussa 2024. Vastaava siirtyminen perinteisistä viivakoodeista uuden sukupolven viivakoodeihin on käynnissä myös maailmanlaajuisesti, mukaan lukien Yhdysvalloissa, Kiinassa, Australiassa ja Brasiliassa, joissa on jo onnistuneesti toteutettu pilottihankkeita.

– Yritykset ovat toivoneet meiltä kansainvälisesti edellä käyvää mallia, joten kehitysprojekti käynnistyy markkinakartoituksella, jossa syvennymme muissa GS1-maissa toteutettuihin parhaisiin ratkaisuihin. Lisäksi tietomallin laatimisessa huomioidaan tulevia EU:n lainsäädännön vaatimuksia, jotka edellyttävät entistä enemmän kuluttajille tarjottavaa tuotetietoa, Juntunen sanoo.