Videopalaverit ovat helpottaneet työn tekemistä ja yhteydenpitoa ihmisten välillä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että videopohjainen vuorovaikutus aiheuttaa myös uupumusta, sillä ihmiset väsyvät katsomaan itseään ja toisiaan ruudulta. 

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalisen läsnäolon merkitystä videopalavereissa kansainvälisen myynnin kontekstissa. Sosiaalinen läsnäolo tarkoittaa tunnetta siitä, että on tekemisissä aidon ihmisen kanssa. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Industrial Marketing Management -lehdessä.

– Tulokset osoittivat, että videopohjainen vuorovaikutus oli haastavampaa silloin, kun vuorovaikutuksen osapuolten kulttuurierot olivat suuret. Videopohjainen vuorovaikutus joko heikentää tai parantaa sosiaalista läsnäoloa, Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Jonna Koponen kertoo.

Tutkimuksen aineisto koostui 31 kansainvälistä myyntiä tekevän myyjän tai myynnin johtajan ja heidän kahdeksan asiakkaansa haastatteluista. Myyjäosapuolet olivat kaikki suomalaisia ja asiakkaat olivat useista eri maista.

Asiakkaat ryhmiteltiin joko matalan tai korkean viestintäkontekstin kulttuureihin. Matalan viestintäkontekstin kulttuureissa kuten Ruotsi, Alankomaat ja Yhdysvallat, viestin sisältö kerrotaan yleensä yksityiskohtaisesti ja suoraan. Korkean viestintäkontekstin kulttuureita ovat esimerkiksi Kiina, Japani, Indonesia ja Saudi-Arabia. Niissä viestinnän tilanneyhteys ja viestijöiden väliset suhteet ovat merkittäviä viestin ymmärtämisessä ja tulkinnassa.

Videoyhteyden koettiin sekä myyjien että asiakkaiden mielestä helpottavan liiketoimintaan liittyvän tiedon jakamista eli se vahvisti sosiaalisen ja visuaalisen läsnäolon tuntua. Videon avulla pystytään näyttämään fyysiseen sijaintiin liittyviä asioita, kuten tehtaaseen liittyviä yksityiskohtia sekä omaa työympäristöä, mikä tuo tilanteeseen henkilökohtaisuutta ja helpottaa tiedonvälitystä.

Toisaalta videopohjainen vuorovaikutus myös heikensi sosiaalisen läsnäolon tuntua. Nämä vaikutukset ilmenivät erityisesti silloin, kun kohdattiin asiakkaita korkean viestintäkontekstin kulttuureista. 

– Asiakkaista saattoi tulla passiivisia, ja he raportoivat vähemmän ongelmia videon kautta kuin fyysisessä kasvokkain kohtaamisessa. Lisäksi tunneilmaisuja voi olla vaikea tulkita ja toisaalta asiakkaan vakuuttaminen on haastavaa, Koponen kertoo tiedotteessa.