Suomen tietosuojavaltuutetulle tehtiin viime vuonna 12 000 tietosuojailmoitusta, ja vuotta aiemmin lukema oli 10 000. Se kertoo puhtaasti siitä, että kuluttajat ovat kiinnostuneita siitä, mihin heistä kerättyä dataa käytetään. Se kertoo osittain myös kuluttajien epäluottamuksesta yrityksiä kohtaan.
Ihmisten valveutuneisuus ei ole ihme, sillä monet suomalaisyritykset eivät ole vielä ymmärtäneet vastuullisen datan merkitystä. Monet puolestaan ovat ymmärtäneet, mutta ovat prosessiensa suhteen yhä puolitiessä.
Sitran viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 68 prosenttia yrittäjistä uskoo datan vastuullisen käytön tuovan yritykselle arvoa ja kilpailuetua, mutta vain reilut 60 prosenttia yrityksistä sanoo, ettei heidän datan kerääminen ja käsittely ole vaadittavalla tasolla.
– Olemme tietosuojailmoituksissa yhä nousuvaiheessa, mutta käyrä on mahdollista saada kääntymään alaspäin, sanoo data-asiantuntijayritys Profinderin toimitusjohtaja Ville Honkimäki MarkkinointiUutisten haastattelussa.
Mutta jos yrityksissä ei panosteta jatkossa aiempaa enemmän vastuulliseen datan käsittelyyn, ilmoitusmäärien kasvu voi vain vauhdittua kuluttajien valveutuneisuuden kasvaessa. Vastuullisen datan huomioimatta jättäminen tarkoittanee myös sitä, että yrityksiin kohdistuvien sanktioiden määrä lähtee nousuun.
Suomessa on jo annettu ensimmäiset sakot Euroopan Unionin tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n rikkomisesta. Ensimmäiset GDPR-sakot annettiin viime vuonna, jolloin muun muassa Posti sai 100 000 euron sanktion.
Postin kokoisessa yrityksessä luulisi tietosuoja-asetuksien olevan kohdillaan, mutta näin se ei aina mene. Tämä kertoo puhtaasti siitä, että myös isoissa yrityksissä on puutteita.
– Kyse on yleensä tietämättömyydestä ja osaamattomuudesta, Honkimäki painottaa.
– En usko, että kukaan rikkoo asetuksia tahallaan taktisista syistä tai edistääkseen myyntiään. En usko, että Suomessa tapahtuu tällaista.
Esimerkkitapaukset kuitenkin osoittavat, että kyseessä on aito uhka, joka pitää ottaa vakavasti. Hyvä asia on, että yhä useammat yritykset ovat kiinnostuneita vastuullisesta datasta,
– Tämä on ehkä jäänyt koronan ja muun ohella hieman pinnan alle, mutta esimerkiksi meidän myyjät käyvät enenevissä määrin keskustelua datan lähteestä ja vastuullisuudesta asiakkaiden kanssa, Honkimäki kertoo.
Hyvä asia on myös se, ettei Suomessa voi saada jättimäisiä sakkoja, sillä sakkojen suuruus on linjassa yrityksen liikevaihtoon. Ulkomailla on annettu satojen miljoonien eurojen suuruisia sanktioita, mutta Suomessa mittakaava on huomattavasti pienempi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Suomessakin voisi saada tuntuvia sakkoja.
Vastuullinen data on laaja käsite, jolla tarkoitetaan muun muassa datan lainmukaista käsittelyä. Se tarkoittaa myös sitä, että mainostajalla on tarkka tuntemus datastaan.
Monet yritykset ovat tehneet ja tekevät yhä virheitä siinä, etteivät ne ole tarpeeksi kiinnostuneita saamastaan datasta.
Honkimäen mukaan markkinoilla on yhä dataa kauppaavia toimijoita, joiden tietojen alkuperästä ei voi olla varma. Nämä toimijat eivät pakosta noudata lakia tiedon hankkimisessaan ja asettavat näin ollen tietoja ostavat yritykset tukalaan tilanteeseen.
– Tällaisia toimijoita löytyy. Heille listan myymisessä on tärkeämpää heidän oma liikevaihtonsa kuin vastuullisuus.
– Nämä toimijat ovat yleensä pieniä yrityksiä, joilla on sellaista mutkat suoriksi -tyylistä toimintaa. Firman maineella ei ole niin väliä, kunhan kauppaa tulee.
Tällaisen yrityksen kanssa toimiminen vahingoittaa pahimmillaan brändiä isosti. Yrityksen sähköpostimarkkinointi saattaa kohdistua isolle massalle, jossa valtaosa ei koe mainosta relevantiksi heille. Viestit saatetaan kokea roskapostiksi, ja jatkossa yrityksen viestit suodatetaan automaattisesti.
Honkimäki painottaa, että isoilla alan suomalaisyrityksillä on kehityksessä merkittävä vastuu.
– Meidän täytyy avoimesti viestiä, mitä siitä seuraa, jos dataa ei mieti vastuullisesti. Meidän täytyy tuoda esiin, että se yritys, jolle datan vastuullisuus on tärkein mittari, seisoo loppupeleissä voittajien joukossa.
Toistaiseksi datan vastuullisuus on koettu monissa yrityksissä ylimääräiseksi kuluksi. Siksi siihen on panostettu vain vähän tai ei ollenkaan.
Todellisuudessa vastuullinen datan kerääminen ja käyttäminen luovat kuitenkin kilpailuetua, joten myös datan kohdalla vastuullisuus pitäisi nähdä investointina tulevaisuuteen. Vastuullinen yritys saa nimittäin todennäköisemmin nykyisiltä ja potentiaalisilta asiakkailtaan tietoja, joiden avulla voidaan tehdä kohdistettua, vastaanottajalle arvoa luovaa markkinointia.
– Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat tärkeimpiä asioita. Näiden myötä mainostajat pystyvät olemaan päättäjien ja yksityishenkilöiden iholla ja tarjoamaan heille entistä parempia vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Silloin markkinointi ei vaikuta raakamyynniltä tai “spämmäämiseltä”, Honkimäki päättää.
1) Varmista, että saamasi data on kerätty oikein ja tietosuoja-asetusten mukaisesti. Selvitä, toimiiko kumppanisi vastuullisesti.
2) Toimi läpinäkyvästi. Jos keräät esimerkiksi verkkosivujesi kautta käyttäjä- tai
henkilötietoja, kerro siitä sivustosi kävijöille selkeästi, täsmällisesti, lyhyesti ja
ymmärrettävästi tietojen keruun yhteydessä.
3) Älä myy tai luovuta luvatta yksilöitä koskevaa dataa.
4) Älä spämmää. Luvatta lähetetyt sähköpostiviestit ovat aina spämmiä. Ne eivät edistä myyntiä vaan maineen menetystä.
5) Älä kerää turhaa tietoa. Vältä erityisesti turhan sensitiivisen tiedon keräämistä.
6) Käy vuoropuhelua ja korjaa havaitut virheet mahdollisimman pikaisesti.
