🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.

Kuten kaikki hyvät ideat, myös suomalainen Lingoncello-likööri sai alkunsa saunan lauteilla.

Jo aiemmin Puolustuslaitos-juomatuoteperheestä tunnettu Mother’s Milk Beverages esitteli vuosi sitten puolukoista valmistetun juoman, jolla yhtiö aikoo nyt murtautua kansainvälisille markkinoille.

– Teimme kokeeksi Puolustuslaitos-pulloon juoman punaisella etiketillä, ja annoimme niitä ystävillemme joululahjaksi. Kaikki olivat sitä mieltä, että juoma on hitti, Mother’s Milkin perustajaosakas Joonas Mäkilä kertoo.

Yritys on liikkeellä Mäkilän mukaan oikeaan aikaan. Alalla suorastaan megatrendiksi noussut spritz-ilmiö on nostanut myös limoncellot ja muut cello-tuotekategoriaan kuuluvat juomat räjähdysmäiseen suosioon. Nopea googlaus kuitenkin tuotti puolukan englanninkielisestä nimestä väännetylle Lingoncellolle nolla osumaa.

– Vaikka itse sanonkin, on idea helvetin briljantti, Mäkilä hehkuttaa.

Valmistajaksi valikoitui marjalikööreistään tunnettu Lignell & Piispanen. Lingoncello myy Mäkilän mukaan hyvällä volyymillä jo Helsinki-Vantaalla ja Rovaniemellä, Arlandan lentokentällä Ruotsissa sekä Tallinnan ja Tukholman laivoilla.

– Tavoitteenamme on kotimarkkinan lisäksi kasvattaa nyt Saksan, Tšekin, Unkarin ja Englannin markkinaa. Työn alla ovat myös Kanada ja Yhdysvallat, Mäkilä kertoo.

Viime vuonna Lingoncello sai uuden fanin näyttelijä Peter Franzénista, joka pääsi maistamaan juomaa Helsinki-syndrooma-televisiosarjan kakkoskauden loppukaronkassa. Sarjan ohjasi Juuso Syrjä, joka sattuu olemaan myös yksi Mother’s Milk Beveragesin perustajista.

– Ajattelin pulloa kädessä pitäessäni tai pöydällä katsoessani, että tämä juoma on klassikko. Sanoin, että jos haluaisin tukea jotain alkoholijuomaa omalla panoksellani, niin tässä olisi sellainen, Franzén muistelee.

Sanoista tekoihin. Hieman myöhemmin Franzénilta kysyttiin, oliko hän karonkanjälkeisissä tunnelmissaan tosissaan. Ja kyllähän hän oli. Lopulta näyttelijä nimittäin päätyi yhtiön osakkaaksi ja hänestä valmistellaan nyt mainoskasvoa juoman kansainväliseen markkinointiin.

Vuodesta 1999 asti ulkomailla asunut Franzen asuu tällä hetkellä maatilallaan Ranskassa, jossa hän on oppinut cello-kategorian juomien merkityksen ja roolin eurooppalaisessa ruokakulttuurissa. Isännillä ja emännillä on usein oma salainen reseptinsä, jonka mukaan valmistettua juomaa tarjotaan sitten juhla-aterioiden jälkeen.

– Olen tästä tosi innoissani. On mahtavaa omalta osaltani olla mukana tuomassa pohjoisen vaikutteita Eurooppaan. Kohta voin maistattaa oman kotimaani versiota limoncellosta ranskalaisille ystäville, Franzén sanoo.

Vaikka juoma ratsastaa cello-trendin aalloilla, on sen keskeisempi kilpailuvaltti ehkä pohjoismaalaisuus.

– Kyllä maailmalla nähdään kovana juttuna nimenomaan se, että juoma on Suomesta, ja meidän tarkoituksenamme on olla juurikin pohjoismainen versio limoncellosta. Sidomme siis kaikkien tunteman juomatyypin pohjoismaalaiseen eksotiikkaan. Puolukan joutuu kyllä suurimmalle osalle ihmisistä selittämään, Mäkilä sanoo.

Eroja tosin löytyy kuluttaja- ja b2b-markkinoinnin välillä:

– Kuluttajapuolella nordic vetää paremmin, mutta ammattiyhteisöille pystymme puolestaan kertomaan cello-trendistä. Toisaalta puolukka kyllä tunnetaan monissa maissa ammattilaisten keskuudessa, mutta se on taas eksoottinen kuluttajapuolella, Mäkilä avaa.

Nimenomaan pohjoismaalaisuus kytkeytyy tietyllä tavalla Franzéniin, joka on kansainvälisestikin tunnettu kasvo esimerkiksi suursuosioon nousseen Vikings-televisiosarjan ansiosta.

Alkujaan History Channelilla pyörinyt sarja aloitti hiljattain toisen kierroksen Yhdysvalloissa – tällä kertaa Netflixissä. Sarja on kanadalais-irlantilainen tuotanto, ja Kanadassa puolukka on paikallisille tuttu marja. Franzénin mukaan Vikings on esimerkiksi suomalaisen hevimuusikin tavoin suosittu myös Etelä-Amerikassa.

Tarttumapintoja Franzéniin ja tämän Vikings-tunnettuuteen on siis monia. Ensimmäisenä agendalla on kuitenkin Pohjolan valloittaminen.

Pelkästään se, että Peten kuva löytyy osakkaiden joukosta, voi avata jakelukanavia.

Mäkilä muistuttaa, että alkoholibisnes on ennen kaikkea jakelubisnestä. Siinä taas voi olla pienestä kiinni, pääseekö juoma esimerkiksi jonkin ison jakelijan valikoimaan.

– Yrittäjiä markkinoille on paljon, ja pelkästään se, että Peten kuva löytyy osakkaiden joukosta, voi avata jakelukanavia, Mäkilä valottaa.

– Konsepti on kyllä kunnossa, ja tuote on innostava. Markkinoilla on kuitenkin paljon huipputuotteita ja -brändejä. Tunnettuuden rakentaminen vaikuttaa merkittävästi myös jakelun rakentamiseen, Mäkilä lisää.

Franzén kertoo olleensa jo pitkään siinä onnellisessa asemassa, että hän on voinut valikoida ne tuotannot, joihin lähtee mukaan. Sama koskee myös mainoksia. Lappilaismiestä ei ole isommin mainoskampanjoissa näkynyt, vaikka kysyntää varmasti olisi ollut.

– Olen tuotanto-orientoitunut ihminen ja valitsen hyvin tarkasti, mihin lähden mukaan. Menen aina käsikirjoitus tai tuote edellä, Franzén kertoo.

Eivät kaupalliset yhteistyötkään toki ole Franzénille täysin vieraita.

– Ne ovat olleet sen tyyppisiä, että esimerkiksi Marttiini on lähettänyt veitsiä, ja minulla nyt joka tapauksessa kulkee farmilla suomalainen puukko vyöllä joka päivä. Olen päässyt valitsemaan oman sydämeni mukaan. Olen kyllä tietyllä tavalla aina ollut avoin sille, että jos vastaan tulee tuote, jota arvostan, voin lähteä mukaan.

Minkäänlaista yhden kampanjan kasvoa Franzénista ei ole tarkoitus leipoa ihan jo siitäkin syystä, että hän on itse yrityksessä taloudellisella panoksella mukana. Myös Franzénin viihdealan verkostoilla voi olla iso merkitys siihen, että juoma saa näkyvyyttä ulkomailla.

Onnella on kuitenkin suuri rooli läpilyömisessä – olipa kyse sitten tuotteesta tai näyttelijästä.

– Ajoitus on tietysti nyt hyvä, mutta totta kai onnella on iso merkitys, Mäkilä sanoo.

– Pohjatyö on tehtävä mahdollisimman hyvin, sen olen huomannut näyttelijäntyössäkin, Franzén lisää.