Yritysaktivismin suosio on kasvanut, kun organisaatiot ovat hypänneet mukaan yhteiskunnallisiin trendeihin. Yrityksissä on esimerkiksi vaihdettu sateenkaarilogot Pride-viikoksi, julkistettu kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita, otettu kantaa monimuotoisuuden puolesta ja hylätty tilit X:ssä.
Yhteiskunnalliset trendit voivat kuitenkin muuttua nopeasti. Viime vuosina esimerkiksi vaalit, konfliktit, pandemia, polarisaatio, some ja kauppasodat ovat muuttaneet trendejä ja kääntäneet kehityksen suuntaa. Jos yhteiskunnallisiin tekoihin on lähdetty yrityksissä heppoisin perustein, voi omista julistuksista tulla kilpailuedun sijaan riippakiviä.
Ovatko X:n Muskin takia jättäneet valmiita sulkemaan myös Instagram- ja Facebook-tilinsä?
Vuonna 2019 ilmastokriisi oli kansalaisten huulilla ja Suomessa käytiin ilmastovaaleja. Ilmassa oli murroksen tuntua − vihreä siirtymä tulisi olemaan hallitseva teema politiikassa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Kuusi vuotta myöhemmin vihreän siirtymän sijaan on alettu puhua puhtaasta siirtymästä, ja talous sekä turvallisuus ovat kiilanneet politiikan keskiöön. Jatkuuko kunnianhimoinen ympäristö- ja luontotyö yrityksissä, vai siirretäänkö hiilineutraaliustavoitteita vähin äänin vuosikymmen eteenpäin?
Samaan aikaan woken julistetaan tulleen tiensä päähän. Vahvistuvat poliittiset voimat uhkaavat viime vuosien arvoliberaalia kehitystä, ja konservatiivisten äänien ja vaikuttajien suosio kasvaa. Yhdysvaltojen poliittinen täyskäännös keikuttaa venettä Atlantin tälläkin puolen. Esimerkiksi somejätti Meta perääntyy vihapuheen suitsimisessa, ja yhtiön omistaja Mark Zuckeberg peräänkuuluttaa ”maskuliinista energiaa”. Ovatko X:n Muskin takia jättäneet valmiita sulkemaan myös Instagram- ja Facebook-tilinsä?
Jos ei ota osaa yhteiskunnallisiin trendeihin, voi yrityksen brändi vaikuttaa tunkkaiselta.
Monelle yritykselle aktivismi on luonteva ja arvoista kumpuava valinta. Kannanotoille voi kuitenkin olla myös muita syitä. Jos ei ota osaa yhteiskunnallisiin trendeihin, voi yrityksen brändi vaikuttaa tunkkaiselta. Ajan henkeen sopeutuvan organisaation on myös helpompi toimia sidosryhmien, kuten päättäjien ja kuluttajien, kanssa. Jos trendien kelkkaan on kuitenkin hypätty vain FOMOn välttämiseksi, voi toimissa joutua myöhemmin peruuttelemaan. Takinkääntö voi puolestaan heikentää brändin uskottavuutta.
Tämän vuoden strategiatyöpajoissa yrityspäättäjät saavatkin tuijottaa kristallipalloon oikein urakalla. Moni pohtii, miten navigoida yhteiskunnallisten trendien ristiaallokossa, kun edes seuraavan viikon uutisia ei osata ennustaa.
Se ei kuitenkaan ole se tärkein kysymys, jota päättäjien tulisi nyt pohtia
Kaikkien yritysten ei tarvitse olla aktivisteja. Samaan aikaan on hienoa, jos brändit ottavat rohkeasti kantaa poliittisiin aiheisiin. Kantaaottavia toimia suunnittelevien yritysten tulisi kuitenkin aina kysyä itseltään, olemmeko valmiit seisomaan sanojemme ja tekojemme takana silloinkin, jos yhteiskunnan ilmapiiri muuttuu.
Simo Rissanen on yhteiskunnallisen viestinnän ja vaikuttamisen parissa työskentelevä konsultti. Hänen kirjoituksissaan tarkastellaan viestintää, politiikkaa sekä sitä, miten ne liittyvät toisiinsa.