Lehtien digisisältöjen merkitys kuluttajille kasvaa hitaasti, samalla kun painettujen lehtien tilaajamäärät putoavat rajustikin.

Digitaalisen sisällön lukemien on osa arkea 63 prosentilla ja painetun lehden avaa lähes päivittäin 37 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista, kertoo tämän vuoden Kansallinen mediatutkimus.

Sanomalehtiä digitaalisena päivittäin tai lähes päivittäin lukevien osuus suomalaisista on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa muutaman viime vuoden ajan. Kasvua vuoden 2022 tutkimukseen nähden on kuitenkin kaksi prosenttia.

Vielä vuonna 2020 suomalaisista 46 prosenttia luki painettua lehteä päivittäin tai lähes päivittäin.

Painetun lehden lukijoissa muutos on sen sijaan jyrkempi. Vielä vuonna 2020 suomalaisista 46 prosenttia luki painettua lehteä päivittäin tai lähes päivittäin. Viime vuonnakin osuus oli vielä 40 prosenttia, joten pudotusta on tapahtunut kolmen prosenttiyksikön verran.

Sanomalehtien viikoittainen kokonaistavoittavuus on kuitenkin 94 prosenttia, missä on tapahtunut laskua viiden viime vuoden aikana vain kaksi prosenttiyksikköä. Maksullista painettua tai digitaalista sanomalehteä tilataan 58 prosenttiin talouksista, mikä tarkoittaa 2,5 miljoonaa suomalaista.

Aikakauslehtien kohdalla suunta on samankaltainen kuin sanomalehdillä – digitaaliset sisällöt ovat nousussa painetun sisällön kustannuksella. Painettu aikakauslehti on kuitenkin painettuun sanomalehteen verrattuna elinvoimaisempi: 67 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista lukee painettuja aikakauslehtiä kuukausittain, kun digitaalisena niitä lukee vain 62 prosenttia.

67 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista lukee painettuja aikakauslehtiä kuukausittain.

Yhteensä painettu ja digitaalinen aikakauslehtisisältö tavoittaa kuukausittain 84 prosenttia suomalaisista.

Reilut 70 prosenttia Kansallisen mediatutkimuksen vastaajista kertoo lukevansa lehtien digisisältöä enimmäkseen puhelimella.

Hieman yli puolet vastaajista käy lukemassa sanomalehtien verkkosivuja tai sovelluksia useita kertoja päivässä ja silloin kun lehden sivuilla vieraillaan, lähes kolme neljästä lukee yleensä monta artikkelia kerrallaan.

Näköislehti on korvannut painetun sanomalehden lukemista 38 prosentilla vastaajista, ja ilmiö korostuu yli 55-vuotiaiden keskuudessa.

Suurimmat mediat vanhoja tuttuja – Aamulehti ja Turun sanomat nousussa

Printin kuningas on edelleen Helsingin Sanomat, jonka yhden numeron lukee Kansallisen mediatutkimuksen mukaan keskimäärin puolisen miljoonaa suomalaista. Painettujen sanomalehtien kakkonen on Maaseudun Tulevaisuus, jonka jälkeen tulevat järjestyksessä Ilta-Sanomat, Iltalehti, Aamulehti ja Turun Sanomat.

Kokonaistavoittavuudeltaan Helsingin Sanomat jää kuitenkin saman konsernin Ilta-Sanomien sekä Alma Median Iltalehden taakse. Kummankin iltapäivälehden kokonaistavoittavuusluku on noin 2,8 miljoonaa, kun se HS:llä on hieman alle kaksi miljoonaa. Kokonaistavoittavuudessa Maaseudun Tulevaisuus jää Aamulehden taakse, ja MT:n jälkeen kokonaistavoittavuudeltaan suurin sanomalehti on Keskisuomalainen ennen Turun Sanomia.

Helsingin Sanomien tavoittavuusluvut putosivat viime vuodesta hieman sekä digissä että printissä. Suhteellisesti vielä suurempi pudotus oli Maaseudun Tulevaisuuden tavoittavuudessa. Suurimmista sanomalehdistä Aamulehti ja Turun Sanomat onnistuivat kasvattamaan tavoittavuuttaan sekä paineteun lehden osalta että kokonaisuudessaan.

Tavoittavimmat aikakauslehdet löytyvät asiakaslehtien kategoriasta. S-ryhmän Yhteishyvä tavoittaa liki 2,1 miljoonaa ja K-ryhmän Pirkka-lehti noin 1,7 miljoonaa suomalaista.

Yleisaikakauslehdistä suurin kokonaistavoittavuus on Seiskalla, joka tavoittaa noin miljoona suomalaista.