Ruoan nopea hinnannousu on muuttanut selvästi kuluttajien osto- ja kulutuskäyttäytymistä, kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Reinu econin tutkimushankkeessa toteutettu kuluttajakysely.

Kyselyn mukaan iso osa kuluttajista arvostaa kotimaista ruuantuotantoa, pitää tärkeänä omavaraisuutta ja kantaa huolta oikeudenmukaisesta tulonjaosta ruokaketjussa. Aivan yhtä monet eivät kuitenkaan ole halukkaita maksamaan elintarvikkeista korkeampia kuluttajahintoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Peräti 77 prosenttia vastaajista piti tärkeänä sitä, että Suomi on mahdollisimman omavarainen ruuantuotannossa. Kuitenkin vain 55 prosenttia hyväksyi, että ruoka voi maksaa enemmän, jos se varmistaa elintarvikkeiden saatavuuden kriisitilanteissa. Tätä mieltä olivat useammin vanhemmat kuin nuoremmat ikäluokat.

Kun vastaajilta kysyttiin, maksavatko elintarvikkeet liian vähän kaupassa suhteessa siihen, mitä niiden tuottaminen maksaa. Vain vähän yli viidennes vastaajista oli sitä mieltä, että elintarvikkeiden hinta on liian alhainen tuotantokustannuksiin verrattuna.

Tässäkin näkyi selvä ristiriita:

– Lähes kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että viljelijöiden tulisi saada nykyistä suurempi osuus ruoan kuluttajahinnasta. Toisaalta noin 40 prosenttia olisi valmis maksamaan ruoasta enemmän, jos hinnankorotuksella varmistettaisiin oikeudenmukainen tulonjako ruokaketjussa, PTT:n maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola kertoo tiedotteessa.

Vastaajista 72 prosenttia mainitsi hinnan keskeiseksi ostopäätökseen vaikuttavaksi tekijäksi. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat maku, laatu ja kotimaisuus. Hinta nousi tärkeimmäksi tekijäksi kaikissa tuloluokissa, mutta korostui eniten alimmissa tuloluokissa ja nuorimmassa ikäryhmässä. 40 prosenttia oli sitä mieltä, että ruoka on liian kallista suhteessa kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin.

– Ruoan hinta on perinteisesti ollut yksi keskeisimmistä elintarvikkeiden ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Sen merkitys on korostunut entisestään, kun hinta nousi parissa vuodessa noin viidenneksen, PTT:n maatalousekonomisti Pekka Kinnunen toteaa tiedotteessa.

Merkittävällä osalla vastaajista ruokakaupan valintaan on hintojen noustua vaikuttanut aiempaa enemmän edullisemmat hinnat, ja kaupan omia merkkejä ostetaan useammin. Osa vastaajista koki, että on joutunut tinkimään tuotteen ympäristö- tai ilmastoystävällisyydestä menojen säästämiseksi tai on ostanut aiempaa enemmän tuontielintarvikkeita.

Vain 10 prosenttia vastaajista mainitsi vastuullisuuden ja seitsemän prosenttia ilmasto- tai ympäristöystävällisyyden vaikuttavan ostopäätöksiin.

Kyselyn vastaajista 68 prosenttia oli sitä mieltä, että ruoan alv-kantaa ei tulisi nostaa yleiselle tasolle 24 prosenttiin valtion tulojen vahvistamiseksi. Sitä vastoin selvästi yli puolet oli sitä mieltä, että ruuan arvonlisäveroa tulisi laskea elintarvikkeiden hintojen alentamiseksi. Lähes kolmannes vastaajista kannatti terveysperusteisen veron käyttöönottoa Suomessa.

Iso osa kuluttajista kuitenkin ilmoitti kulutuksensa säilyneen ennallaan. Kaikki muutokset eivät myöskään johdu hinnoista vaan pidemmän aikavälin trendeistä. Punaisen lihan kulutus on ollut laskussa jo ennen hintojen nousua, ja broilerin sekä kasvipohjaisten proteiinituotteiden kulutus kasvussa.

– Ruokaketjun kannalta keskeistä on, kuinka pysyviä nyt nähdyt muutokset ovat. Vaikka ruoan hinnan nousu on taittumassa, hinta ei ole palautumassa nousua edeltäneelle tasolle. Toisaalta inflaation hidastuessa ja kotitalouksien ostovoiman elpyessä on oletettavaa, että osa elintarvikkeiden kysynnässä tapahtuneista muutoksista palaa ennalleen. Pitkän aikavälin trendit kulutusmuutoksissa tulevat kuitenkin jatkumaan, PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg kertoo.