Noin joka kolmannessa Suomen kunnassa ei työskentele päätoimista viestinnän ammattilaista. 24 prosentissa kunnista viestinnän ammattilaisia on kaksi tai enemmän, selviää Kuntaliiton kahden vuoden välein toteutettavasta kuntaviestintäkyselystä. Kyselyihin on tosin vastattu vähemmän pienistä kunnista, joissa myös on harvemmin viestinnän ammattilaisia, joten luultavasti viestintäammattilainen puuttuu vielä suuremmasta osasta kuntia.
Niiden kuntien osuus, joissa on vähintään yksi päätoiminen viestinnän ammattilainen, on kuitenkin kasvanut. Vuonna 2013 osuus oli vain 30 prosenttia, kun se tänä päivänä on jo 68 prosenttia.
64 prosentissa kunnista arvioidaan viestintäresurssien pysyvän tämän ja ensi vuoden aikana suunnilleen ennallaan. 15 prosenttia kunnista kertoo resurssien kasvavan ja 20 prosenttia vähenevän.
Kuudessa kunnassa kymmenestä johtoryhmän työskentelyssä on mukana viestintävastaava. Noin puolessa kunnista viestintävastaava on kunnan johtoryhmän jäsen, ja muissa näistä kunnista viestintävastaava on mukana johtoryhmän työskentelyssä läsnä- ja puheoikeudella.
"Viestintä on johtamista, eikä johtaminen onnistu ilman viestintää."
– Johtaminen ja viestintä ovat saman kolikon eri puolet: viestintä on johtamista, eikä johtaminen onnistu ilman viestintää. On tärkeää, että viestinnästä vastaava on mukana, kun keskustellaan vaihtoehdoista tai linjataan mitä tehdään, eikä vain kuule asiasta myöhemmin, Kuntaliiton viestintäpäällikkö Hanna Kaukopuro-Klemetti toteaa tiedotteessa.
Erillinen viestintälinjaus on laadittu 70 prosentissa kuntia. Lisäksi sellainen on suunnitteilla joka viidenteen kuntaan.
Kaikki vastanneet kunnat viestivät omilla verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa, jotka kunnissa nähdään myös kaikkein tärkeimpinä keinoina. Lisäksi lähes kaikkien kuntien viestintäkeinoihin kuuluvat messut ja tapahtumat, mediaviestintä, maksulliset lehti-ilmoitukset ja mainokset, asukastilaisuudet sekä julkaisut ja raportit.
Sähköpostilla viestii 85 prosenttia ja uutiskirjettä tuottaa 73 prosenttia kunnista. Kunnan oma lehti tai kunnan lehti osana jotain toista lehteä, esimerkiksi liitteenä, on viestintäkeino 59 prosentissa kuntia. Kunnissa, joissa lehti on käytössä, se nähdään kuitenkin verrattain tärkeämmäksi kuin moni muu keino.
Kyselystä selviää myös, että noin kahdeksassa kunnassa kymmenestä on laadittu kriisiviestintäohje, ja 13 prosenttia kunnista suunnittelee tekevänsä sellaisen. Kaikilla vastanneista yli 20 000 asukkaan kunnista on jo kriisiviestintäohje. Alle 5000 asukkaan kunnista sellainen löytyy vain 59 prosentilta. Tällaiset pienet kunnat muodostavat kuitenkin liki puolet Suomen kaikista kunnista.
Joko säännöllisesti tai satunnaisesti kriisi- ja erityistilanteiden viestintää harjoittelee valtaosa eli 85 prosenttia kunnista. Jos kunnalla on kriisiviestintäohje, niin kunta todennäköisemmin myös harjoittelee kriisitilanteita. Ohjeet on päivitetty pääsääntöisesti 2020-luvulla, mutta myös vanhempia ohjeistuksia kunnista löytyy.
Ukrainan sota ja kansainvälinen tilanne on lisännyt jonkin verran vieraskielisen viestinnän tarvetta ja valmiusviestinnän määrää. Osa kunnista on myös joko viestinyt erikseen tai rakentanut verkkoon kokonaisuuksia Ukrainan pakolaisille.
Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 182 kuntaa, vastausprosentti oli 58,9. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2023. Kuntaviestintäkysely toteutetaan kahden vuoden välein.
