Kuva: Canva Pty Ltd.
Ilmiöt

Kyselytutkimus: Musiikkitapahtumien hinnat kynnys suomalaiskuluttajille

4.10.2024 12:35
Mikko Perttunen
Hintataso risoo tulotasosta riippumatta.

56 prosenttia suomalaisista jätti tänä vuonna keikka-, konsertti- tai musiikkifestivaalilipun ostamatta siksi, että sen hinta koettiin liian korkeaksi.

Tämä selviää Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n Musiikinkuuntelu Suomessa 2024 -tutkimuksesta, johon vastasi noin tuhat suomalaista.

Reilulla kolmanneksella vastaajista keskeinen syy lipun ostamatta jättämiseen olivat tapahtuman kokonaiskulut matkoineen, ruokineen ja juomineen.

Lipun ostamatta jättäneissä oli erityisesti 16–35-vuotiaita, joilla rahat eivät riittäneet niin monelle keikalle kuin he olisivat haluaneet. Rahan puute ei ole kuitenkaan pelkästään nuorten ongelma, vaan myös ruuhkavuosiaan elävissä 36–45-vuotiaissa oli paljon heitä, jotka eivät osallistuneet musiikkitapahtumaan lipun hintojen ja muiden siihen liittyvien kulujen takia.

Vastaajien oma tulotaso ei pelkästään selittänyt osallistumisinnokkuutta, sillä myös isotuloisimmat jättivät lähes yhtä lailla musiikkitapahtumia väliin korkeiden hintojen vuoksi.

– Huomattava osa kesän musiikkitapahtumista myytiin ainakin lähes loppuun näilläkin hinnoilla, mutta uutisoinnin mukaan jotkut festivaalit tekivät rankkaakin tappiota ja jäivät yleisömäärätavoitteistaan. Jos lippuja jäi isosti myymättä, hintojen porrastus ja matalampien lipunhintojen tarjoaminen olisi voinut parantaa kysyntää, johtava tutkija Kari Tervonen Omnicom Media Groupista toteaa Teoston tiedotteessa.

Suurin osa kesän 2024 hintavimmista konserttilipuista myytiin ennakkoon. Kesäkuukausina konserttilippujen myynti laski Nordean maksukorttitilaston mukaan 2024 noin 20 prosenttia kesään 2023 verrattuna. Loppukesän pudonneesta myynnistä osan selittää viime vuoteen osunut Coldplayn neljän Olympiastadionin konsertin ennakkomyynti.

Norstat haastatteli kuluttajapaneelistaan 1 041 suomalaista elokuussa 2024.

Vastaajiin haettiin sekä 13–15- että 16–18-vuotiaiden ryhmistä molempiin 125 vastaajaa, ja heidän osuutensa painotettiin sitten alas vastaamaan väestöosuutta.

Päätulokset painotettiin vastaamaan suomalaisia 13–75-vuotiaita iän ja sukupuolen mukaan valtakunnallisesti.

MAINOS