Monissa suomalaisissa pk-yrityksissä ei ole tehty markkinointistrategiaa, kertoo viestintätoimisto Aivelan tekemä valtakunnallinen kyselytutkimus.
Tutkimukseen vastasi 200 yrityspäättäjää eri puolelta Suomea 5–1000 henkilöä työllistävistä yrityksistä. Vastaajat edustavat yrityksen ylintä johtoa, keskijohtoa, esihenkilöitä ja toimihenkilöitä. Kaikki kyselyyn vastanneet ovat yrityksessään mukana tekemässä markkinointipäätöksiä.
Tutkimuksen mukaan 23 prosentilla yrityksistä ei ole markkinointistrategiaa, mitä voidaan pitää jopa huolestuttavana lukemana, mutta ei yllättävänä.
– Meillä oli näppituntuma siitä, että monista yrityksistä puuttuu strategia. Monissa yrityksissä tehdään markkinointia niin sanotusti roiskien – tehdään yhtä sun toista. Näissä yrityksissä saattaa olla sisältökalenterit tai vastaavaa, mutta isot linjat ovat miettimättä, sanoo Aivelan toimitusjohtaja Aino Pajukangas MarkkinointiUutisille.
Luonnollisesti lukema kasvaa, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse. Tutkimuksesta kuitenkin selviää, että myös satoja henkilöitä työllistävissä yrityksissä on puutteita strategisessa markkinoinnissa.
Pk-yritysten markkinointistrategioissa on linjattu usein ydinviesti ja tavoitteet, mutta esimerkiksi ostajapersoonien määrittely on yllättävän harvinaista: vain 43 prosenttia sanoo määritelleensä ostajapersoonat.
– Se on yllättävä lukema. Tosi monissa yrityksissä halutaan puhua kaikille, eikä sulkea ketään pois. Mutta jos puhutaan kaikille, ei yritys kiinnosta ketään. Pitää miettiä, kenelle puhutaan ja missä kanavissa, Pajukangas jatkaa.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka monet yritykset haluavat käyttää ulkopuolista konsulttia markkinointistrategian luomiseen. Noin joka kolmas vastaajista ei halua käyttää ulkopuolista konsulttia.
Vastaajat, jotka haluavat käyttää konsulttia, sanovat, että he voisivat maksaa strategiatyöstä mieluiten yli 5000 euroa. Tässä tuleekin esiin yksi iso ongelma: konsultin palkkaamista pidetään kalliina, jolloin esimerkiksi pienyritykset saattavat hylätä ulkopuolisen avun suorilta käsin.
– Harva tuntuu tietävän, että esimerkiksi ely-keskukselta voi hakea kehittämistukea tällaisiin investointeihin, ja jo parissa päivässä konsultti pystyy tuomaan paljon apua yritykseen – puhumattakaan useammasta konsultointipäivästä. Yrityksillä on siis mahdollisuus hankkia ulkopuolista apua jo muutamalla sadalla eurolla.
(1).jpg)
Yritykset, joilla on markkinointistrategia, näkevät sen suurimpana hyötynä resurssoinnin. Toisin sanoen yritykset osaavat laittaa euronsa oikeisiin paikkoihin ja toimenpiteisiin. Toiseksi suurin hyöty on vastaajien mukaan omien kohderyhmien ymmärtäminen. Kolmanneksi suurin hyöty on se, että markkinointitoimenpiteiden suunnittelu on aiempaa helpompaa.
Pajukankaan mukaan olisi tärkeää, että hyödyt ymmärrettäisiin jokaisessa yrityksessä, sillä markkinointistrategian avulla voidaan tehostaa markkinointia ja myyntiä huomattavasti.
– Sillä karsitaan paljon turhaa työtä. Pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudestaan, kun perusasiat ovat kerran mietitty. Monissa yrityksissä ei kuitenkaan vielä ymmärretä strategisen suunnittelun merkitystä. Tällöin markkinointiin ei laiteta tarpeeksi aikaa, eikä siihen haluta investoida.
Miten strategian puuttuminen näkyy konkreettisesti yrityksissä? Pajukankaan kokemuksen mukaan pk-yrityksissä markkinoinnin isoimpana ongelmana on priorisointi, mikä juontaa usein juurensa strategian puuttumisesta. Yrityksissä ei osata hahmottaa, missä kanavissa kannattaa näkyä ja miten, jolloin kokonaisuudesta syntyy melkoinen sekametelisoppa.
– Nykyään markkinointikanavia on paljon, ja periaatteessa yrityksen pitäisi näkyä kaikkialla, mutta yleensä resurssit ovat hyvin rajalliset. Siksi yritykset saattavat kokeilla kaikenlaista, mutta mitään ei tehdä hyvin, Pajukangas kiteyttää ja jatkaa:
– Asiat pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen ja ajatella, että vähemmän on enemmän.
Toisin sanoen yritysten pitäisi määrittää tarkasti ydinviestinsä sekä ostajapersoonansa ja selvittää, missä kanavissa omat kohderyhmät tavoitetaan. Silloin osataan määritellä oikeat kanavat ja viestit heille.
Yksi iso ongelma on todennäköisesti yrityspäättäjien markkinointiymmärryksen puute.
– He eivät välttämättä ymmärrä markkinointiosaston toimenkuvaa ja sitä kokonaisuutta, jota markkinointi hoitaa. Päättäjä saattaa ajatella, että esimerkiksi Facebookin voi hoitaa nopeasti vasemmalla kädellä, eli päättäjillä ei ole aina laajaa ymmärrystä markkinointi-ihmisten työstä.
Lähtökohtaisesti tärkeää olisi luoda strategiaan tavoitteet. Sen myötä syntyvät vastaukset siihen, mitä halutaan saada aikaan ja miten onnistumista mitataan?
– Strategiaan pitäisi laittaa realistiset, yksiselitteiset ja ymmärrettävät tavoitteet. Niiden avulla markkinointi-ihminen pystyy vakuuttamaan myös esihenkilönsä. Selkeät tavoitteet kirkastavat markkinoinnin tekemistä.
Pajukangas toivoo, että tilanne on muuttumassa. Muutos olisi tärkeää tehdä etenkin nyt, kun ovella kolkuttaa maailman räjähdysherkkä taloustilanne, joka on valmis muuttumaan massiiviseksi talouskriisiksi.
– Nyt jos joskus kannattaa investoida toiminnan kehittämiseen. Pandemia opetti, että ne yritykset, jotka investoivat kasvuun kriisin alussa, ovat menestyneet parhaiten, Pajukangas muistuttaa loppuun.
