MAINOS: DigiMaMa ry
Lokakuun palkkakyselyyn vastasi yhteensä reilut 500 ammattilaista. Heistä vajaa kolmannes ilmoitti työskentelyalakseen mainos-, media- ja markkinointialan. Noin viidesosa kertoi työskentelevänsä IT-konsultoinnin ja ohjelmistokehityksen alalla ja toinen viidennes puolestaan yrityksen sisäisellä in house -alalla. Lisäksi vastaajia löytyi muutamien prosenttien verran myös mm. julkisen sektorin in house -työstä, järjestöjen sisältä, digitoimistoista, markkinatutkimusalalta ja pelialalta.
Kyselyyn vastanneista valtaosa, 95 prosenttia, kertoi olevansa kuukausipalkkaisia. Heistä viisi prosenttiyksikköä sai kuukausipalkan lisäksi kuukausittain provisioita. Kolmasosalle maksettiin kuukausipalkan lisäksi harvemmin kuin kuukausittain bonusta tai tulospalkkiota.
Puolella vastaajista (48 %) bonus perustui yrityksen tulokseen ja toisella puolella (46 %) henkilökohtaiseen suoritukseen tai henkilökohtaisen suorituksen ja yrityksen tuloksen yhdistelmään.
Kaikkien vastaajien kuukausipalkkojen keskiarvo oli 3 755 euroa kuukaudessa. Tähän ei laskettu mukaan provisioita.
Mediaani, eli keskimmäinen palkka, oli 3 500 euroa kuukaudessa. Alin neljännes ansaitsi alle 3000 euroa kuukaudessa ja ylin neljännes vähintään 4 254 euroa kuukaudessa.
Vastaajista 16 prosentilla oli sivutoimista yritystoimintaa. Yritystoiminnan tulojen suuruusluokka oli valtaosalla yritystoimintaa harjoittavista 10 prosenttia vai vähemmän kokonaisvuosituloista.
Kyselyyn vastanneista voidaan yleisellä tasolla todeta, että yleisin koulutuspohja oli ammattikorkeakoulututkinto ja noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli naisia. Suurin osa vastaajista, 76 prosenttia, oli ERTOn ja / tai DigiMaMan jäseniä.
Kyselyssä kysyttiin syyskuun kuukausipalkkaa 2021 ilman provisioita, työaikalisiä, ylityö- tai sunnuntaikorotuksia, luontoisetuja, tulospalkkioita, bonuksia tmv. Vastaukset eri aloilta olivat:
Palkkatietojen lisäksi kyselyssä kysyttiin etätyöstä ja sen vakuuttamisesta. Lähes kaksi kolmesta (63 %) koki saavansa enemmän aikaan ja olevansa tuottavampia etätyössä.
Puolet vastaajista (52 %) kertoi työssä jaksamisen pysyneen ennallaan vuoden 2021 aikana. Noin kolmasosa ilmoitti jaksamisen heikentyneen ja 16 prosenttia jaksamisen puolestaan parantuneen.
Etätyö on lisääntynyt merkittävästi koronan myötä ja työntekijöiden vastaukset tuottavuudesta ja jaksamisesta etätyössä ovat lupaavia. Etätyössä tapahtunut tapaturma on huonommin vakuutettu kuin työnantajan toimitiloissa tapahtunut tapaturma. Tähän kaikkeen peilaten Toimihenkilöliitto ERTO suosittelee, että työnantajat vakuuttaisivat työntekijänsä etätyössä yhtä hyvin kuin lähityössä.
Kysyimme kyselyssämme sitä, miten hyvin työntekijät tietävät työnantajansa ottamista vakuutuksista. Ylivoimainen enemmistö, 74 prosenttia vastaajista, ei tiennyt onko heidän työnantajansa vakuuttanut työntekijänsä myös etätyössä. Vain 12 prosenttia vastaajista ilmoitti työnantajan ottaneen lisävakuutuksen etätyötä varten. Hieman enemmän, 13 prosenttia vastaajista, kertoi, että työnantaja ei ole lisävakuuttanut etätyötä.
ERTOn suositus on, että jokaisella työpaikalla harkitaan lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen vapaaehtoisen vakuutuksen ottamista (työtapaturma ja ammattitautilain 199 §:n mukainen vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus). Tämä vakuutus varmistaisi, että tapaturma olisi yhtä kattavasti vakuutettu työnantajan tiloissa ja etätyössä. Vakuutus kattaisi sekä terveyskulut että sairausajan palkat.
Kysy vakuuttamistilannetta esihenkilöltäsi. Moni työnantaja on asiaa selvitettyään päätynyt ottamaan lisävakuutuksen, joka suojaa sekä etätyön että vapaa-ajan tapaturmat erittäin kattavasti.
Tammikuisin terveisin,
Juri Aaltonen
Puheenjohtaja, OTL
Toimihenkilöliitto ERTO ry