Digimarkkinoinnissa viime vuoden suurimpiin puheenaiheisiin kuului etenkin Googlen Chrome-selaimen kolmansien osapuolten evästeiden poistuminen, mitä monet mainostajat pitävät isona haasteena.
Asia on varmasti tapetilla tänäkin vuonna, mutta se on vain yksi osa isoa trendiä, joka on “private internet”, yksityinen internet. Siihen kuuluu monta muutakin asiaa, jotka vaikuttavat digimarkkinoijien toimiin, kuten mobiilikäyttäjien seurannan ja kohdistuksen heikentyminen, Euroopan Unionin tietosuoja-asetus GDPR ja datavastuullisuus.
Puheenaiheet säilyvät siis tänä vuonna hyvin samanlaisena kuin aiemminkin, mutta selkeänä 2022 trendinä on muutosten toimeenpano, uskoo markkinointitoimisto Aboadin toimitusjohtaja, digimarkkinoinnin asiantuntija Juha Pihkakoski.
– Uskon, että nyt näemme konkreettisia tekoja. Mainostajat ottavat käyttöön vaihtoehtoisia tapoja mainonnan kohdentamiseen. Ensiliikkujat ryhtyvät tekoihin tänä vuonna, ja hidas massa tulee perässä kun tulee, Pihkakoski povaa.
Yksityisen internetin nousun taustalla on tietenkin lainsäädäntö mutta myös käyttäjien tietoisuuden kasvu. Kuluttajat ovat koko ajan tarkempia siitä, miten ja mitä tietoa heistä kerätään.
– Kuluttajien vaatimustaso ruokkii yksityisen internetin trendiä. Siksi datavastuullisuudesta on tulossa tärkeä ominaisuus yrityksille.
Yksi tämän vuoden mielenkiintoisimmasta aiheista on se, millaisia ratkaisuja julkaisijat keksivät mainonnan kohdentamiseen.
– Suurena puheenaiheena on, miten ala kehittyy. Uskon, että Suomessa julkaisijat alkavat kunnolla kehittämään uusia, toimivia mainosverkkoja.
Suurena puheenaiheena on, miten ala kehittyy. Uskon, että Suomessa julkaisijat alkavat kunnolla kehittämään uusia, toimivia mainosverkkoja.
Pääpointti on siinä, että julkaisijoilla on omaa, itse kerättyä dataa, jonka rooli korostuu evästeettömässä mainonnan maailmassa. Nyt julkaisijat pohtivat, miten data valjastetaan mainostuloiksi. Toinen mielenkiintoinen asia on, miten mainostajat hyödyntävät omaa dataansa markkinointiviestinnän kohdentamisessa.
Suomessa suurimpiin voittajiin saattavat kuulua Sanoman kaltaiset mediatalot, joiden oman datan määrä on valtava ja joilla on tarjota yrityksille runsaasti mainospaikkoja. Lisäksi Sanoma on aloittanut yhteistyön asiakasdatan hyödyntämiseen erikoistuneen Custobarin kanssa, minkä myötä Custobarin asiakkaat voivat hyödyntää omaa asiakasdataansa display- ja videomainonnan kohdentamisessa Sanoman kanavissa. Yhteistyö on yksi hyvä esimerkki siitä, miltä tulevaisuuden digimainonta voi näyttää.
Pihkakoski uskoo kuitenkin, että vielä tällä hetkellä monet yritykset odottavat Googlen ja muiden suurten alustojen vaihtoehtoisia ratkaisuja.
– Monelle Google on varmasti vielä ykkösvaihtoehto. Uskon, että nyt odotetaan, mitä he ja Meta saavat aikaiseksi. Google vääntänee FloCia eteenpäin ja hakee sen avulla uusia mahdollisuuksia tarjota mainostajille kohdennusvaihtoehtoja.
Pihkakoski povaa myös, että yritykset, jotka eivät ole tähän mennessä toimineet julkaisijoina, saattavat alkaa myydä mainospaikkoja. Vastaavanlaista kehitystä on nähty jo ulkomailla.
– Esimerkiksi Uber on testannut mainostamisominaisuutta sovelluksessaan. Heillähän on todella paljon tietoa kuluttajista. Milloin he lähtevät kodistaan, mihin he menevät, missä ravintoloissa he käyvät ja niin edelleen. Tällaista kehitystä saatetaan nähdä Suomessakin.
Suomessa se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kotiinkuljetuksia tekevä Wolt myisi sovelluksessaan mainospaikkoja. Woltilla on valtava määrä dataa ja myös tekninen kyvykkyys, joten uudistus olisi helposti toteutettavissa.
– Hyvänä esimerkkinä voisivat olla myös kaupat, kuten Kesko ja S-ryhmä, jotka voisivat myydä mainospaikkoja verkkokaupoissaan. Brändi voisi ostaa itselleen paremman näkyvyyden haluamassaan tuotekategoriassa, Pihkakoski spekuloi.
Pandemia-aikana on puhuttu toistuvasti verkkokaupan kasvusta, ja mikään on tuskin muuttumassa sen suhteen. Pandemia kukoistaa yhä, ja kuluttajien ostotottumukset ovat todennäköisesti digitalisoituneet pysyvästi.
Verkkokaupan kehityksessä eletään tällä hetkellä mielenkiintoisia aikoja, ja Pihkakoski uskookin, että tietynlaiset verkkokaupan mainontaominaisuudet kuuluvat tämän vuoden trendeihin.
– Yhtenä tärkeänä elementtinä on ostopolun lyhentäminen, koska tutkimusten mukaan merkittävä osa ostopäätöksistä tehdään spontaanisti. Siksi esimerkiksi Facebookin ja Instagramin tarjoamat verkkokauppaominaisuudet nousevat aiempaa tärkeämmäksi, koska niiden avulla voidaan tehdä vaikutus ja itse ostotransaktio yhdessä paikassa.
Muun muassa Facebookissa ja Instagramissa sponsoroituun julkaisuun voi lisätä suoran linkin verkkokauppaan.
Toinen verkkokauppatrendi saattaa olla liveshoppailu, joka ei ole vielä noussut valtavirtaan Suomessa. Siinä kauppa tai brändi voi esitellä livenä tuotteita ja lisätä striimiin linkin, jonka kautta tuotteet pääsee ostamaan. Pihkakoski uskoo, että liveshoppailu kasvaa vielä Suomessakin isoksi asiaksi – kenties jo tänä vuonna.
– Tykkään verrata liveshoppailua TV-shopiin. Liveshoppailussakin tuotteet esitellään ruudulla, ja samalla katsoja saa tilausohjeet. Se on todistetusti toimiva bisnesmalli, joten näen sen olevan tulossa isoksi asiaksi myös Suomessa.
Viime kuukausina otsikoissa on pyörinyt vahvasti sana metaversumi, joka yhdistää virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden. Metaversumista tuli trendisana, kun Facebookin taustayhtiö muutti nimekseen Meta ja kertoi samalla metaversumisuunnitelmistaan.
Tähän mennessä monet isot brändit ovat jo ottaneet ensiaskeleita metaversumin suhteen, mikä ei ole ihme, sillä metaversumi voi tarjota yrityksille tulevaisuudessa isoja mahdollisuuksia. Pihkakoski kuitenkin huomauttaa, että metaversumiin ei kannata toistaiseksi käyttää liikaa aikaa, sillä se lienee vasta tulevien vuosien hittijuttu.
– Tilanne on vähän sama kuin TikTokin kanssa muutama vuosi sitten. TikTok teki tuloaan, mutta se ei ollut vielä monillekaan relevantti mainoskanava.
– Mutta totta kai metaversumi voi olla joillekin brändeille jo nyt olennainen kanava. Tässä kohtaan kyse on kuitenkin enemmänkin puheesta. Markkinoijilla on vielä paljon muita matalalla roikkuvia hedelmiä kerättävänä, Pihkakoski päättää.