Brändi nähdään tänä päivänä moniaistillisena. Aiemmin sillä oli ehkä vain ulkonäkö, mutta nykyään sillä on myös ääni – tai ainakin pitäisi olla.

Audiobrändäys on vanha asia, joka on vasta 2000-luvulla noussut tärkeäksi osaksi markkinointia. Vielä tänä päivänäkin löytyy yrityksiä, jotka eivät ymmärrä, että audiobrändäyksen täytyy olla yksi tärkeimmistä prioriteeteista markkinoinnissa. Monet yritykset ovat kuitenkin heränneet, ja moni on heräämässä, uskovat Suomen kaupallisen radion markkinajohtajan Bauer Median  Head of Audio Branding Lauri Domnick sekä Audio Branding Specialist Vellu Maurola.

Domnick sanoo, että oman äänen luominen on yrityksille huipputärkeää.

– Audiobrändäys on hirveän tärkeää. Brändiä ajatellaan yleensä visuaalisuuden kautta, mutta ihmiset ovat moniaistillisia olentoja, joten miksi kommunikoisimme vain yhdelle aistille? Domnick kysyy MarkkinointiUutisten haastattelussa.

– Audiobrändäys on onnistuttu jotenkin sivuuttamaan vuosikymmenien aikana. Meillä on hyviäkin esimerkkejä, kuten Saarioinen ja Silja Line, mutta audiobrändäys on silti tavallaan uusi juttu.

Audiobrändäykseen kuuluvista asioista tulee ensimmäisenä mieleen televisio- ja radiomainokset, mutta kuten brändin rakentamisessa yleensäkin, syntyy vahva kokonaisuus monista asioista. Tänä päivänä yksi tärkeä työkalu voi olla esimerkiksi podcastit, joiden suosia on kasvanut räjähdysmäisesti. RadioMedian tutkimuksen mukaan 21 prosenttia 15–64-vuotiasta kuuntelee podcasteja viikottain.

– Audiobrändäys on nähty ensisijaisesti mainonnan työkaluna, mutta se ei ole vain äänilogo tai brändibiisi. Se on kaikkea kommunikointia, Domnick painottaa.

– Esimerkiksi liiketiloissa soiva musiikki, podcastit ja puhelinpalveluiden äänet ovat brändiä.

Kaiken kommunikoinnin miettiminen on olennaista. Yksi pieni väärä valinta voi olla kohtalokas.

– Monen yrityksen hyvä äänibrändi voi loppua myymälän kynnykselle. Siellä on joku työntekijä päättänyt, että tänään soitetaan tällaista muusikkia, jotain satunnaista radiokanavaa. Sellainen kertoo korville, että jokin jää vajaaksi. Johdonmukaisuus ja yhtenäisyys ovat tärkeää äänenkäytön kanssa.

McDonald’s hyvä esimerkki, Heineken huono

Lauri Domnick sanoo, että monet kansainväliset jättibrändit ovat loistavia äänenkäyttäjiä. Kukapa ei esimerkiksi yhdistäisi “I’m loving it” -lausetta McDonald’siin?

– McDonald’s on johdonmukainen. MasterCard on loistava esimerkki kokonaisvaltaisesta äänibrändäyksestä, kuten myös Coca-Cola, joka käyttää muun muassa huomaamattomia ääniefektejä. Limsan sihinä tai jääpalojen kilinä lasissa viestivät meille Coca-Colasta.

Suomalaisyrityksistä Domnick nostaa esiin muun muassa Hesburgerin, Puuilon, DNA:n ja Pauligin, jotka ovat onnistuneet luomaan brändilleen sopivan ja yhtenäisen äänimaailman.

Myös epäonnistuneet audiobrändääjät on helppo tunnistaa.

– Jos tunnistettavan brändin mielikuva jää vähän hähmäiseksi, se on epäonnistunut audiobrändäyksessään. Otetaan esimerkiksi Heineken. Miltä se kuulostaa? No, ei oikein miltään. Toinen esimerkki on Harley Davidson,  johon osaamme yhdistää kovaäänisen moottorin jyrinän, mutta muuten brändillä ei omaa ääntä ole.

Domnick painottaa, että pienilläkin panostuksilla voi luoda vahvan audiobrändin.

– Ensiksi täytyy suunnitella oma elementti, joka on mukana kaikessa materiaalissa aina radio- ja televisiomainoksista somevideoihin. Sen täytyy olla yksi täysin oma elementti, kuten äänilogo.

– Ylipäätänsä yrityksen täytyy miettiä, miltä se kuulostaa tai minkälaista soitinmaailmaa yritys edustaa. Aina voi vakoilla kilpailijaa, ja jos kilpailija käyttää mainoksessaan ensisijaisesti akustista kitaraa, niin silloin siitä kannattaa erottua käyttämällä omassa materiaalissaan mitä tahansa muuta brändille sopivaa äänimaailmaa kuin sitä samaa kitaraa, Domnick neuvoo lopuksi.

‍