Suomalaiset kokevat presidenttiehdokkaassa merkityksellisimmäksi asiaksi ehdokkaan arvomaailman. Sen nimeää MarkkinointiUutisten ja Iro Researchin kyselyssä tärkeimmäksi asiaksi puolet vastaajista. Arvomaailman jälkeen toiseksi merkityksellisimmäksi asiaksi nousee koulutus, osaaminen ja tieto (28 %). Poliittisilla mielipiteillä ja puoluetaustalla vaikuttaa olevan yllättävän vähän merkitystä, sillä sen mainitsee tärkeimmäksi vain 11 prosenttia vastaajista. Julkista imagoa ja henkilöbrändiä pitää merkityksellisimpänä 6 prosenttia vastaajista.

Kyselyssä selvitettiin suomalaisten ajatuksia tulevien presidentinvaalien ehdokkaista. Vastausvaihtoehdoissa ei ollut mukana vielä Jutta Urpilaista (sd.), joka vahvisti ehdokkuutensa vasta 19. marraskuuta.

Naiset arvostivat selvästi miehiä enemmän koulutusta, osaamista ja tietoa, kun taas miehillä painoivat naisia enemmän poliittiset mielipiteet ja puoluetausta. Ehdokkaan arvomaailma koetaan sitä merkityksellisemmäksi, mitä nuoremmasta vastaajasta on kyse.

Stubbin henkilöbrändi selvästi erottuvin

Presidenttiehdokkaista kiinnostavin tai erottuvin julkisuuskuva ja henkilöbrändi on vastausten perusteella kokoomuksen Alexander Stubbilla, joka erottuu tällä saralla parhaiten 23 prosentin mielestä. Toiseksi kiinnostavin tai erottuvin henkilöbrändi on perussuomalaisten Jussi Halla-aholla (11 %), sitten vihreiden Pekka Haavistolla (9 %) ja Haaviston jälkeen sitoutumattomalla Mika Aaltolalla ja Vasemmistoliiton Li Anderssonilla (8 %).

Naisten ja miesten välillä on eroja sen suhteen, kenellä ehdokkaista koetaan olevan erottuvin julkisuuskuva.

Kaikkein vähiten kiinnostavana nähtiin kristillisten Sari Essayahin julkisuuskuva, jonka näki erottuvimmaksi vain prosentti vastaajista.

Naisten ja miesten välillä on eroja sen suhteen, kenellä ehdokkaista koetaan olevan erottuvin julkisuuskuva. Stubb oli sekä naisten että miesten keskuudessa ykkönen, mutta naisten kohdalla kakkospaikka meni Haavistolle, kun taas miesten keskuudessa Halla-aho erottui henkilöbrändillään selvästi muista ehdokkaista.

Nuorimmat ikäluokat eivät sen sijaan pidä Stubbin brändiä kovinkaan kiinnostavana. 18–24-vuotiaiden kohdalla Stubb jää Anderssonin (17 %), Liike Nytin Harry Harkimon (15 %) ja Halla-ahon (13 %) taakse, ja 25–34-vuotiaatkin pitävät Halla-ahoa Stubbia kiinnostavampana.

Kolmannes vastaajista ei osaa sanoa, kenellä ehdokkaista on erottuvin julkisuuskuva ja henkilöbrändi.

Marraskuussa tehtyyn kyselyyn mennessä parhaiten omia näkemyksiään olivat vastaajien mielestä onnistuneet viestimään Stubb (16 %), Haavisto (10 %) ja Halla-aho (8 %) sekä heikoimmin Harkimo ja Essayah (1 %). Puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaan tähän kysymykseen.

Medialla suuri merkitys

13 prosenttia vastaajista kertoo, että ehdokkaiden julkiset mediaesiintymiset vaikuttavat heidän äänestyskäyttäytymiseensä paljon, ja 40 prosenttia kertoo, että se vaikuttaa jonkin verran. Vain 12 prosenttia kokee, ettei mediaesiintymisillä ole minkäänlaista vaikutusta siihen, ketä he äänestävät.

Naiset kokevat selvästi miehiä enemmän mediaesiintymisten vaikuttavan heidän omaan äänestyskäyttäytymiseensä.

Näin ajattelevat myös nuoret. 18–24-vuotiaista 28 prosenttia kertoo, että julkiset esiintymiset mediassa vaikuttavat heidän äänestämiseensä paljon.

Televisio tärkein, mutta nuoret ikäluokat seuraavat ehdokkaita myös somessa

MarkkinointiUutisten kyselystä selviää, että eniten ehdokkaita ja heidän kampanjoitaan seurataan televisiosta, jossa vaalikampanjointia seuraa 69 prosenttia vastaajista.

Yli joka kolmas seuraa ehdokkaita digilehdistä ja 28 prosentti printtilehdistä. Radiokin on vielä tärkeä kanava saada selvää ehdokkaiden mielipiteistä, sillä sen nimeää 21 prosenttia vastaajista.

Sosiaalisen median kanavista tärkeimpinä pidetään Facebookia (11 %), Instagramia (10 %) ja X:ää (7 %).

18–24-vuotiaiden keskuudessa korostuvat digilehdet sekä sosiaalisen median kanavat. 27 prosenttia kertoo seuraavansa presidentinvaalikampanjointia Instagramissa, 17 prosenttia Tiktokissa ja 16 prosenttia X:ssä. Digilehdistä tietoa saa 47 prosenttia, mutta printtilehdistä presidenttiehdokkaita ja vaalikampanjointia seuraa vain prosentti tästä ikäluokasta.

Yli 55-vuotiaiden keskuudessa televisio korostuu muihin ikäluokkiin nähden. Eläkeikäiset on kuitenkin ainoa ikäluokka, jossa printtilehti on tässä suhteessa vielä digilehteä tärkeämpi.