Suomen Telemarkkinointiliitto selvitti, minkä brändien nimissä suomalaisia kuluttajia tällä hetkellä yritetään huijata. Tiedot kerättiin viimeisen kuuden kuukauden ajalta Suomen Telemarkkinointiliiton asiakaspalvelusta, ja kaikki TOP 5 -listalle päätyneet brändit ovat isoja ja tunnettuja – sekä kotimaisia että kansainvälisiä.

– Näitä kaikkia yhdistää se, että suurella osalla suomalaisia näihin brändeihin liittyy jonkinlainen taloudellinen kytkös, esimerkiksi pankkiasiakkuus tai kuukausittainen tilausmaksu. Tämä alentaa kynnystä langeta huijaukseen, Arto Isokoski Suomen Telemarkkinointiliitto ry:stä kertoo tiedotteessa.

Finanssialan pankeilta keräämistä tiedoista selvisi, että verkkorikolliset huijasivat suomalaisia viime vuonna 44 miljoonan euron edestä. Huijausyrityksiä tehtiin 77 miljoonan euron edestä, kun summa oli edellisenä vuonna 47 miljoonaa. Eniten kasvoivat sijoitushuijaukset.

– Todellinen luku onnistuneista hujauksista on arvioni mukaan moninkertainen. Se johtuu siitä, että suomalainen miettii kaksi kertaa, haluaako kertoa tulleensa huijatuksi. Moni kokee tilanteessa häpeää, vaikka siihen ei mitään syytä olisikaan. Verkkorikollisethan tässä konnia ja väärintekijöitä ovat, Isokoski muistuttaa.

TOP 5 brändit, joilla suomalaisia huijataan

WhatsApp: Tietojenkalasteluyrityksiä viesteillä. Lähettäjä esiintyy vastaanottajan lapsena, jolla puhelin on mennyt rikki tai akku loppunut. ”Lapsi” pyytää viestissään vastaanottajaa lähettämään WhatsApp-viestin tiettyyn numeroon. Tiedot päätyvät huijareiden käsiin. Viestit ovat suomenkielisiä.

S-ryhmä: Etenkin Prisman nimissä liikkuu paljon valheellisia S-ryhmän arvontoja, joissa vastaanottajaa pyydetään klikkaamaan haitallista linkkiä lunastaakseen palkinnon. Myös S-ryhmän bonuksien keräämiseen liittyviä huijauksia on ollut liikkeellä. Niissä vastaanottajaa kehotetaan tarkistamaan saldo kirjautumalla S-Pankin verkkopankkiin tai S-mobiiliin linkin kautta.

OP-ryhmä: Useiden pankkiryhmien nimissä on kiertänyt paljon huijausviestejä, jotka alkavat jo vaikeuttaa pankkien oikeaa toimintaa. Erityisen paljon huijausviestejä tulee OP-ryhmän nimissä. Kuluttajien on ollut vaikea hahmottaa, mikä on todellinen viesti ja mikä ei. Osa viesteistä on taidokkaasti tehtyjä, ja osaan on onnistuttu laittamaan jopa pankin oikea numero lähettäjäksi, mikä lisää huijausviestin vakuuttavuutta.

Microsoft: Microsoftin nimissä on kiertänyt viimeisen kuuden kuukauden aikana poikkeuksellisen paljon huijauksia: tekstiviestejä, sähköposteja ja puheluja. Viime vuoden lopulla kiersi ympäri maailmaa taidokkaasti väärennetty sähköposti, joka näytti tulevan Microsoftin asiakastuelta. Siinä vastaanottaja ohjattiin uudelleen aktivoimaan Outlookin sähköposti päivityksen takia. Jos tämän teki, sähköpostitili kaapattiin, ja sieltä saatettiin viedä henkilökohtaista tietoa, kuten luottokortin numeroita tai henkilötunnuksia. Microsoftin teknisen tuen nimissä soitetaan myös puheluita, joissa pyydetään etäyhteyttä tietokoneeseen, koska tietystä IP-osoitteesta on muka havaittu epäilyttävää toimintaa.

Netflix: Suoratoistopalvelujen – etenkin Netflixin ja HBO:n nimissä – on kiertänyt tekstiviestejä ja sähköposteja, joissa on vuoroin pyydetty suoratoistopalvelun tunnuksia ja vuoroin pyydetty salasanan vaihtoa. Kummassakin taka-ajatuksena on ollut hakkeroitua kyseiselle tilille. Myös ”arvontavoittoja” on ollut tarjolla. Niissä suoratoistopalvelu luvataan muutamalla eurolla vuodeksi.