🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat uutisia pidempiä ja taustoittavia artikkeleita.

Kilpailun uskottavuus on horjunut, ja samat toimistot kilpailevat vuodesta toiseen samoissa kategorioissa. Kisaa tulisi kehittää ja projektien vaikuttavuutta arvioida moniulotteisemmin kuin vain perinteisen viestinnän näkökulmasta. Kilpailu ei ole aina tarkoituksenmukaisin formaatti työn esiin nostamiselle.

Muun muassa näin viiden viestintätoimiston edustajat vastasivat, kun Markkinointiuutiset kysyi, mikseivät toimistot ottaneet osaa tämän vuoden Finnish Comms Awards -kilpailuun tai miksi ilmoittivat mukaan vain yhden työn.

Palaute on syytä ottaa vakavasti, sanoo kilpailua järjestävän Marketing Finlandin alaisuudessa toimivan viestintätoimistojen hallituksen puheenjohtaja Pete Saarnivaara. Hallitus toimii Finnish Comms Awardsin ohjausryhmänä.

"Ei kukaan halua ostaa sikaa säkissä. Asiakkaat haluavat tehdä töitä toimistojen kanssa, jotka pärjäävät."

– Mutta jos toimiston strategiana on tehdä pesäeroa viestintään ja profiloitua joksikin muuksi kuin viestintätoimistoksi, on aivan luonnollista, etteivät he osallistu Finnish Comms Awardsiin. Tämä tietysti tarkoittaa, ettei heillä ole tuoretta kokemusta siitä, mitä tuomaristo arvioinnissaan painottaa, Saarnivaara sanoo.

Uudistuksella konsulttitöitä esille

Marketing Finlandin toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki painottaa, että Finnish Comms Awards on strategisen viestinnän, ei markkinointiviestinnän kilpailu. Hänen mukaansa ainakin yhdellä juttuun haastatellulla toimistolla on väärä mielikuva asiasta.

– Kilpailussa on strategisen viestinnän lisäksi muitakin kategorioita, kuten on viestinnän tekemisessäkin. Ehkä tämän takia joillekin on voinut syntyä kilpailusta virheellinen kuva, Lemminki sanoo.

Finnish Comms Awards -kisaa uudistettiin pari vuotta sitten, koska kilpailussa haluttiin vahvistaa viestinnän strategista roolia. Uudistuksessa kilpailutyöt jaettiin kahteen pääkategoriaan, joista ensimmäinen on strateginen viestintä eli neuvonanto, konsultointi, suunnittelu ja valmennus. Toinen pääkategoria on nimeltään kampanjat ja monikanavatyöt.

Finnish Comms Awards -kisaa uudistettiin pari vuotta sitten, koska kilpailussa haluttiin vahvistaa viestinnän strategista roolia.

Kisan päätuomarina tänä vuonna toiminut Taru Nikulainen arvelee, että kaikki toimistot eivät välttämättä tiedä vielä melko tuoreesta uudistuksesta riittävästi. Hänen mukaansa uudistus on toiminut hyvin ja tuonut konsultointitöitä paremmin esille.

Konsulttitöissä muun muassa ratkotaan maineuhkia, sparrataan johtoa, laaditaan strategioita ja tuetaan vaikuttavaa muutosta, Nikulainen kertoo. Hänen mukaansa näillä töillä haetaan vaikuttavuutta, esimerkiksi työnantajakuvan kehittymistä, liikevaihdon kasvua, oikeanlaisia julkisia päätöksiä tai liiketoimintaa uhkaavan mainekriisin ehkäisemistä.

Kilpailut eivät ole kaikille osa strategiaa

Yksi syy sille, etteivät tietyt toimistot osallistu kilpailuihin, voi olla se, että kilpailutoiminta ei ole kaikille toimistoille osa strategiaa, sanoo Marketing Finlandin Lemminki.

– Esimerkiksi Sekillä ja markkinointitoimistoista Hasan & partnersilla on kisojen suhteen selkeät strategiat. He näkevät kilpailut kriittisinä tekijöinä, hän jatkaa. 

Lemmingin mukaan toimistot voivat entryjen kautta saada töitään näkyviksi ostavalle yleisölle ja pystyä näin todistamaan osaamisensa asiakkailleen ja potentiaalisille sellaisille.

"Enää ei riitä, että vain sanot olevasi hyvä."

– Enää ei riitä, että vain sanot olevasi hyvä.

Kilpailut ovat monille toimistoille merkittäviä myös siksi, että ne pääsevät vertaamaan oman tekemisensä tasoa siihen, mitä kilpailijat tekevät, Lemminki sanoo. Kilpailuihin osallistuminen voi auttaa huomaamaan esimerkiksi sen, että oma taso ei välttämättä olekaan niin kova kuin on kuvitellut.

Lemmingin mukaan kilpailujen merkitys kasvaa koko ajan.

– Ei kukaan halua ostaa sikaa säkissä. Asiakkaat haluavat tehdä töitä toimistojen kanssa, jotka pärjäävät. Ne toimistot, jotka ovat havahtuneet siihen, ovat mukana kisoissa.

Kilpailut ovat resurssikysymys

Lemminki kuitenkin ymmärtää, ettei Finnish Comms Awards välttämättä ole osuvin kisa jokaiselle viestintätoimistolle.

– Esimerkiksi Rud Pedersenillä on tosi strategisia töitä. Vaikka meillä on strategisen viestinnän kategoria, on hyvä kysymys, mikä olisi osuvin kisa heidän toimistonsa kaltaisille töille.

Kilpailuihin osallistumattomuus voi Lemmingin mukaan johtua myös kansainvälisen konsernin päätöksestä tai siitä, ettei kisoista ajatella saatavan riittävästi hyötyä. Kaikilla ei myöskään ole riittävästi resursseja, sillä kisoihin osallistuminen vaatii aikaa ja vaivaa.

Lemminki huomauttaa myös, ettei isojen, kansainvälisten toimistojen välttämättä tarvitse miettiä itse asiakashankintaansa.

"Jos on jo tunnettu toimisto, ei välttämättä tarvitse kilpailujen tuomaa huomiota asiakashankintaan."

– Joillakin asiakaspohja voi tulla kansainvälisen konsernin kautta. Ja jos on jo tunnettu toimisto, ei välttämättä tarvitse kilpailujen tuomaa huomiota asiakashankintaan.

Lemminki pohtii myös, että toimistot eivät välttämättä kertoneet viime viikolla julkaistussa artikkelissa todellista syytä sille, mikseivät osallistuneet kisaan.

– Tällä hetkellä useimmat toimistot joutuvat resurssisyistä miettimään tarkasti, mihin kilpailuihin osallistuvat. Harva mainitsee sitä haastattelussa.

Rud Pedersenin Karoliina Heimo ja Maiju Pellikka kertoivat jutussa osallistuneensa tänä vuonna esimerkiksi Vuoden lääkeinformaatioteko -kilpailuun. Kisan puheenjohtajana toimiva Lemminki huomauttaa, että siihen osallistuminen on maksutonta toisin kuin Finnish Comms Awardsiin.

Ei uudistuksia suunnitelmissa

Päätuomari Taru Nikulainen sanoo, että suunnitelmissa ei ole uudistaa kilpailua lähivuosina. Hän kertoo kuitenkin kuulevansa mielellään palautetta kisasta ja keskustelevansa aiheesta.

– Kehitämme kilpailua koko ajan. Teemme edelleen töitä kaikkein strategisimpien töiden näkyvyyden eteen. Niiden ymmärtäminen vaatii tuomaristolta paljon jatkossakin, ja meidän tulee huolehtia siitä, että ne tulevat oikealla tavalla puntaroiduiksi. Kilpailun hienosäätö on jatkuvaa kirittämistä, ja luotan tässä ammattitaitoiseen viestintätoimistojen hallitukseen.

"Kotimainen Comms Awards on rakennettu objektiivisilta arviointikriteereiltään jopa isompia mittelöitä paremmaksi."

Vaikuttavuuden arviointi on kisassa keskeisessä roolissa, viestintätoimistojen hallituksen puheenjohtaja Pete Saarnivaara sanoo.

– Viestinnällisten tulosten lisäksi arvioidaan taloudellisia vaikutuksia tai aikaansaatua muutosta. Tämä ei tietenkään näy heille, jotka eivät ole vuosikausiin kilpailussa tuomariston edessä olleet.

Arviointikriteerit selviksi?

Saarnivaaran lisäksi myös Nikulainen sanoo, että tuomariston strategiseen ymmärrykseen ja valintaan kiinnitetään paljon huomiota.

– Tänä vuonna luotsaamani tuomaristo oli erittäin pätevä ja ymmärsi laajasti viestinnän strategisen merkityksen johdon kriittisenä työkaluna. Kävimme tästä viljalti keskustelua. Ne ensimmäisen pääkategorian työt, joissa ei ollut kyetty löytämään viestinnän kytköstä asiakkaan liiketoimintaan tai strategiseen muutokseen, jäivät tuomaristolta palkitsematta.

Nikulainen toivoo, että viestintätoimistoissa paneuduttaisiin uudistetun kilpailun arviointikriteereihin.

– Kansainvälisiä kilpailuja tuntevana väitän, että kotimainen Comms Awards on rakennettu objektiivisilta arviointikriteereiltään jopa isompia mittelöitä paremmaksi. Tästä saamme olla kaikki ylpeitä.

Lue myös: 🔍 Useat viestintätoimistot eivät ottaneet osaa Finnish Comms Awardsiin – MU kysyi syytä, ja näin toimistot vastasivat: ”Kilpailun uskottavuus horjunut”