🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.
Mitä yhteistä on vasemmistoliiton Minja Koskelalla, kristillisdemokraattien Mika Poutalalla, kokoomuksen Noora Fagerströmillä sekä perussuomalaisten Joakim Vigeliuksella ja Miko Bergbomilla?
He ovat kaikki alle 40-vuotiaita tuoreita kansanedustajia – ja mahdollinen syy nousulle eduskuntaan on sosiaalinen media, sanoo poliittista viestintää sosiaalisessa mediassa tutkiva Seinäjoen ammattikorkeakoulun ylemmän AMK:n koulutuspäällikkö Elisa Kannasto.
Hänen mukaansa jo edellisissä, vuonna 2019 järjestetyissä eduskuntavaaleissa oli nähtävissä, että sosiaalinen media vaikutti vaaleihin informaatiokanavana. Lisäksi se selitti joidenkin yksittäisten ehdokkaiden suosiota.
Perussuomalaiset on monesti ollut puolueista ensimmäisiä, joka on ottanut haltuun uusia kanavia.
– Eilen päätöksensä saaneissa eduskuntavaaleissa sosiaalisen median kanavia käytettiin kampanjoinnissa entistä enemmän. Instagramia käytti jopa 80 prosenttia ehdokkaista, Kannasto sanoo.
Kannaston mukaan yksi ”somevaalien” suurimpia onnistujia olivat perussuomalaiset. Puolue onnistui mobilisoimaan nuoria äänestäjiä erityisesti TikTokissa.
Perussuomalaiset nuoret muun muassa kehittivät Turvapaikka-vaaliviisun, jonka Kannasto kertoo bonganneensa Spotify-listoiltakin. Monet nuoret käyttivät laulua TikTok-videoissaan. Kannatusta lienee nostanut myös se, että perussuomalaiset onnistui puhumaan arkisista asioista arkisella tavalla, Kannasto sanoo.
– Sellaiseen puheeseen on helppo tarttua, vaikkei jakaisikaan puolueen arvoja.
Kannasto mainitsee, että perussuomalaiset on monesti ollut puolueista ensimmäisiä, joka on ottanut haltuun uusia kanavia.
– Blogit olivat aikanaan se kanava, jolla perussuomalaisten suosio lähti nousemaan. Kun tuli YouTube, alkoi puolue hyödyntää heti sitä. Koska puolueella ei ole samanlaista yhtenäistä viestintälinjaa kuin monella muulla puolueella, antaa se ehdokkaille ihan eri tavalla vapauksia.
Eduskuntavaaleissa paikkoja merkittävästi hävinneet vihreät ja keskusta eivät tehneet näissä vaaleissa sosiaalisessa mediassa mitään kovinkaan erityistä, Kannasto sanoo.
Kun ehdokas pystyy luomaan illuusion siitä, että on lähellä, voi kontakti tuntua samalta kuin jos juttelisi torilla ehdokkaan kanssa.
Puolueiden rahallinen panostus sosiaaliseen mediaan vaihtelee merkittävästi. Metan palveluihin eli Facebookiin ja Instagramiin on Metan Mainoskirjaston mukaan sijoittanut tämän vuoden aikana eniten keskusta. Se käytti Metan kanaviin 54 268 euroa. Kokoomus käytti Metan kanaviin 49 656, SDP 45 400, vasemmistoliitto 40 414 ja vihreät 28 432 euroa. Perussuomalaisten Meta-budjetti on saman lähteen mukaan ollut vain 4 363 euroa.
– He onnistuivat herättämään keskustelua ja saamaan orgaanista näkyvyyttä. Lisäksi he onnistuivat innostamaan nuoria tekemään sisältöä, joka levittää puolueen viestiä, Kannasto sanoo.
Puolueiden lisäksi someen käyttävät rahaa myös piirijärjestöt ja ehdokkaat itse. Esimerkiksi Uudenmaan Kokoomus käytti sosiaaliseen mediaan liki 45 000 euroa, kun taas Uudenmaan Keskusta vain 2 666 euroa.
Kannasto uskoo, että sosiaalisen median vaikutus vaalituloksiin kasvaa tulevaisuudessa.
– Some on koko ajan luontevampi alusta yhteiskunnalliselle keskustelulle ja informaation kuljetukselle, hän sanoo.
Kannasto kertoo seuraavansa erityisellä mielenkiinnolla vuoden 2024 presidentinvaaleja. Niissä kun kisaavat keskenään ennen kaikkea persoonat, eivät niinkään puolueet – ja sosiaalisessa mediassa henkilöt kiinnostavat puolueita enemmän.
– Somen kautta voi syntyä ajatus siitä, että minulla on äänestäjänä suora yhteys tähän ehdokkaaseen. Kun ehdokas pystyy luomaan illuusion siitä, että on lähellä, voi kontakti tuntua samalta kuin jos juttelisi torilla ehdokkaan kanssa.
Menestys vaaleissa on kuitenkin ennen kaikkea pitkäjänteisen henkilöbrändin rakennuksen tulosta.
Somessa lisääntynyt video- ja kuvaviestintä ovat lisänneet illuusiota vuorovaikutuksesta entisestään. Ne voivat antaa kuvan siitä, että ehdokas viestii juuri minulle katsoessaan suoraan kameraan. Sosiaalisessa mediassa äänestäjiä voi puhutella aivan toisella tavalla kuin vaikkapa printtilehdessä julkaistavalla mielipidekirjoituksella, Kannasto muistuttaa.
Samalla hän kuitenkin korostaa, että menestys vaaleissa on kuitenkin ennen kaikkea pitkäjänteisen henkilöbrändin rakennuksen tulosta.
– Sen näkee, kun katsoo, ketkä poliitikot keräsivät kaikkein eniten ääniä.
