MAINOS: IROResearch
Suomi on tuhansien tutkimustenkin maa, mutta bränditöissä erilaisia tutkimusmahdollisuuksia hyödynnetään vielä vähän – aivan liian vähän, sanoo tutkimusyhtiö Iro Researchin toimitusjohtaja Vesa Väisänen.
− Monet yritykset luottavat aika paljon mutu-tuntumaan. Ei kannattaisi. Yrityksen sisällä asiat nähdään usein eri tavalla, kuin mitä asiakkaat kokevat. Jotta brändi loistaa ja yritys pärjää, on aidosti tiedettävä, mitä omat asiakkaat ajattelevat ja arvostavat, Väisänen sanoo.
Tutkimusyhtiö Iro Research aloitti oman brändinsä uudistamisen yhteistyössä markkinointitoimisto Kamuan kanssa keväällä 2022. Brändistä haluttiin rakentaa asiakaslähtöisempi tutkimuksen avulla. Projektin alussa tutkimusyhtiö haastatteli nykyisiä asiakkaitaan ja brändityön loppuvaiheilla puheenvuoron saivat Iron asiakkaiden lisäksi myös potentiaaliset asiakkaat.
Brändiuudistusta johtaneen Kamua Oy:n luova strategi Jarno Järven mukaan Iron brändityössä asiakaslähtöisyys kulki vahvasti punaisena lankana koko matkan ajan.
− Asiakkaat ovat brändin parhaita asiantuntijoita. Siksi on saatava iso ymmärrys siitä, mikä motivoi heitä, miksi he ostavat ja mikä on heille merkityksellistä, Järvi sanoo.
Yhtä oikeaa tietä ei loistobrändien tekemiseen löydy, mutta yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella luova strategi Jarno Järvi uskaltaa vinkata, mistä aineksista parhaimmat brändit rakennetaan. Samalla reseptillä Kamua uudisti myös Iro Researchin brändin.
Tutkimusyhtiö Iro Researchin oma brändityö aloitettiin asiakastutkimuksella, jotta ymmärrettiin paremmin, mitä kaikkea on syytä uudistaa ja ennen kaikkea kenelle. Tutkimuksen jälkeen Iro sai huippuainekset brändin ytimen muotoilua varten: kohderyhmät kirkastettiin ja myöhemmin tutkimus auttoi määrittelemään myös ostajapersoonat uusia verkkosivuja varten. Kilpailija-analyysi auttoi näkemään markkinatilanteen paremmin.
Iron toimitusjohtaja Väisänen korostaa, ettei tutkimusta kannata tehdä vain brändityötä varten, vaan se kannattaa suunnitella koko yrityksen toiminnan kehittämisen näkökulmasta.
− Brändityöhön liittyvää tutkimusta ei kannata tehdä vain yhtenä ponnistuksena, sillä brändi ei ole irrallinen asia, vaan se liittyy koko yrityksen toimintaan, Väisänen sanoo.
Brändityön loppuvaiheessa Iro Research testasi uutta brändiä asiakkaille ja potentiaalisille asiakkaille. Tutkimus varmisti, että yhtiö on oikealla tiellä uuden brändinsä kanssa.
Väisänen on varma, että laadukkaasti toteutetut tutkimukset auttavat asiakaslähtöisen brändin rakentamisessa. Mikä tahansa tee se itse -tutkimus ei Väisäsen mielestä riitä.
− Me teemme laadukasta tutkimusta, joka auttaa asiakkaitamme oman toimintansa kehittämisessä. Me keräämme datan, käsittelemme sen ja annamme selkeät johtopäätökset: muutamme tutkimustiedon päätöksenteon työkaluksi. Hyvin tehty tutkimus tarjoaa ratkaisuja, ymmärrystä, tietoa ja varmuutta Väisänen sanoo. Se ei välttämättä tarkoita järeää hintalappua. Tutkimuksen voi aina mitoittaa järkevästi, hän jatkaa.
Iro Research hallitsee monipuoliset tutkimuspalvelut, mutta brändin kirkastamiseen he halusivat näkemyksiä alan ammattilaiselta.
− Meille oli selvää, että brändityössä hyödynnämme osaavan markkinoinnin kumppanin, Kamuan, taitoja ja työkalupakkia. Kumppanivalinta osui nappiin ja yhdessä kuljettu matka on ollut menestys, Väisänen kehuu.
Kamuan luova strategi Jarno Järven mukaan yhä useampi yritys luottaa bränditöissä ammattilaiseen − brändin merkitys on kirkastunut yrityksille.
− Markkinoilla näkee myös pelkkiä visuaalisia uudistuksia, joissa logoa on uudistettu ja komeus on kuorrutettu trendiväreillä. Jos brändi kasataan vain trendivärien varaan, lopputulos voi olla näyttävä, mutta ei toimi enää kolmen vuoden päästä, eikä se ole asiakaslähtöinen. Hyvin rakennettu brändi kestää aikaa, ja aikaa kestävä brändi on myös vastuullista markkinointia, Järvi muistuttaa.
− Vertaan brändin rakentamista usein puutarhaan. Kun sinne kylvetään hyvät siemenet, se saa puutarhan kukoistamaan. Mitä paremmin brändin ydin on mietitty, sitä valmiimpi se on kasvamaan, Järvi sanoo.
Järvi kertoo, että Kamualla brändi muotoillaan asiakaslähtöisessä prosessissa, joka räätälöidään asiakkaan näköiseksi.
− Brändi muotoillaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa yhteisissä workshopeissa. Näin syntyi myös Iro Researchin uusi brändi, Järvi kertoo.
Kamualla brändityön prosessiin sisältyy tiedonkeruun ja muun taustatyön tekemisen lisäksi tiivistä tutustumista asiakkaan strategiaan ja liiketoiminnan tavoitteisiin. Tämän jälkeen päästään tekemään muun muassa tarkoitusta ja asemointia, tarinaa ja kaiken tekemisen allekirjoittavaa palvelulupausta, joiden pohjalta on hyvä luoda brändin visuaalinen identiteetti.
− Hyvää ja asiakaslähtöistä brändiä ei voi tehdä hutaisemalla, Järvi sanoo.
Asiakkaiden lisäksi yrityksen ja organisaation sisällä on paljon tietoa ja osaamista, joita tarvitaan brändin rakentamisessa. Iron toimitusjohtaja Väisäselle oli alusta alkaen selvää osallistuttaa koko henkilöstö mukaan brändityöhön. Henkilöstön tiivis mukanaolo auttaa myös brändin jalkautusvaiheessa.
− Brändin onnistumisen kannalta on kaiken a ja o, että henkilöstö on mukana suunnittelussa. Osallistuminen sitouttaa ja on selvää, että 20 silmäparia näkee enemmän kuin muutama. En usko, että johto voi sanella brändiä kuulematta henkilöstöä, Väisänen sanoo.
Tutkimusyhtiö Iro Research on yksi Suomen johtavista tutkimustaloista ja talo on tutkimusalan asiantuntijaosaamista täynnä. Kun henkilöstö oli mukana rakentamassa Iron brändiä, pääsi asiantuntijuuskin uudessa brändissä aiempaa vahvemmin esille.
− Iro on asiantunteva, mutta meillä tutkimuksesta osataan puhua selkokielelläkin, Väisänen vakuuttaa.
Väisänen näkee tutkimusyhtiöiden kilpailun tällä hetkellä kovana. Erottuva brändi selkeine viesteineen ja ilmeineen on välttämätöntä, jotta markkinassa näkyy ja pärjää.
Brändiuudistuksen lopputuote on brand book eli brändiohjeisto, joka koko yhteen niin brändin ytimen kuin visuaalisen identiteetin, ja se toimii jatkossa koko Iron markkinoinnin ja viestinnän selkärankana.
− Ei ole yhdentekevää mitä brändiohjeistoon laitetaan. Kaiken pitää olla tarkasti mietitty. Valehdella ei kannata, sillä brändi ei pärjää, jos kuorrute ei ole totta, Jarno Järvi muistuttaa.
Iron brändityö ei lopu lanseerausvaiheeseen. Järven mukaan brändiä pitää mitata ja kehittää aktiivisesti heti lanseerauksen jälkeen. Näin Iro aikookin toimia.
− Meillä asiakastutkimuksia on tehty joka toinen vuosi. Ajatus on tiivistää tekeminen vuosittaiseksi. Se on luonteva paikka verifioida myös brändin toimivuutta. Kun uudistetun brändin systemaattinen markkinointi alkaa, saamme heti tietoa uuden brändin toimivuudesta ja pääsemme kehittämään markkinointiviestintäämme. Loppupeleissä brändin onnistuminen nähdään nimenomaan toteutuneiden kauppojen määrässä, Väisänen sanoo.