.jpg)
Yli miljoona suomalaista kuuntelee podcasteja, ja Suomen podcast-tuotanto on kovassa nosteessa, kertoo Audiolandin perustaja ja toimitusjohtaja Risto Kuulasmaa. Audioland on Suomen ensimmäinen podcastalan ammattilaispäivä sekä Suomen parhaat podcastit palkitseva gaala, jonka missiona on edistää podcastien ammattimaista tekemistä Suomessa.
Audioland kokoaa toimialan ja podcasteista kiinnostuneet ihmiset yhteen 30. maaliskuuta Savoy-teatterissa. Tällä hetkellä käynnissä on Audioland Awards -palkintogaalan äänestys, jossa alan ammattilaiset ja yleisö äänestävät suosikkipodcastejaan. Kuulasmaa kertoo MarkkinointiUutisille, että ehdokkaana on ennätyksellisesti yli 160 podcastia ja että ääniä on annettu jo yli 7000.
– Luvut kertovat, millaisessa nosteessa ala on – ja tämä on vasta alkua, Kuulasmaa painottaa.
MarkkinointiUutiset päätti tiedustella Kuulasmaalta, millaisia trendejä tämän vuoden kilpailussa on tullut esiin, koska podcastit liikuttavat yhä useampia yrityksiä ja kuuluvat jo monissa yrityksissä “markkinointimixiin”. Monet brändit tuottavat omia “podeja” tai toimivat mainostajina muiden tuotannoissa. Koko alan rajusta kasvusta kertoo muun muassa podcast-mainonnan globaali kehitys. Konsulttiyhtiö Pricewaterhouse Coopers arvioi vuoden 2020 globaalin podcast-mainonnan ylitäneen 800 miljoonaa dollaria ja yli kaksinkertaistuvan 1,7 miljardiin dollariin vuoteen 2024 mennessä.
Kuulasmaan mukaan vanha tuttu genre jyrää edelleen Suomessa.
– True crime -podcastit jyräävät edelleen. Ne sopivat suomalaiseen luonteenlaatuun. Esimerkiksi Jäljillä-podcast on ollut pitkään Suomen kuunnelluin, ja sarjan perässä tulee toistakymmentä kovatasoista true crime -podcastia.
Audiolandin väki on huomannut tänä vuonna myös uusia trendejä.
– Meille on tullut pienenä yllätyksenä, että urheilupodcasteja kuunnellaan näinkin paljon. Myös ruoka-aiheiset “podit” nousevat Suomessa, Kuulasmaa kertoo.
Nousevien kategoriaan kuuluu myös yrityspodcastit, mikä ei ole yllättävää, sillä laadukkaat podcastit toimivat tehokkaana markkinoinnin välineenä.
– Kuuntelijat viettävät laadukkaiden podcastien parissa pitkän ajan, ja se voi olla markkinoinnissa harvinaista. Podcastit mahdollistavat intiimin suhteen synnyttämisen asiakkaaseen. Podcastilla voidaan luoda ajatusjohtajuutta sekä positiivista brändimielikuvaa rajatulle kohderyhmälle, ja niillä voidaan tukea “funnelin” loppupäässä ostopäätöksen tekemistä – esimerkiksi antamalla asiakkaalle etukoodi tuotteeseen tai palveluun, Kuulasmaa kertaa yrityspodcastien mahdollisuuksia.
Yrityspodcastit eivät ole kuitenkaan suora tie onneen. Kuten kaikessa markkinoinnissa, sisällön täytyy olla kiinnostavaa, jotta tuloksia saadaan aikaan.
– Tulevaisuudessa tarjonnassa on moninkertainen määrä yrityspodcasteja verrattuna nykyhetkeen, joten laadun merkitys korostuu. Laadulla pitää voittaa. Jos “podit” haluaa ottaa tosissaan markkinointiinsa mukaan, kannattaa turvautua ammattilaisten apuun. Suomessa on monta hyvää tuotantoyhtiötä, jotka auttavat yrityksiä.
– Toinen tärkeä asia on podcastin mainostaminen. Sitä pitää muistaa tehdä, koska yleisö ei löydy sisältöjä automaattisesti. Maksettua mainontaa pitää olla mukana.
Audiolandissa yritykset kisaavat sarjassa Yritykset ja organisaatiot. Ehdolla olevat “podit” ovat luonnollisesti parhaita esimerkkejä onnistuneista yrityspodcasteista.
Kuulasmaa nostaa ehdokkaista esiin muun muassa Nordnetin, jonka Rahapodi-sarja on hänen mukaansa täydellinen esimerkki muille yrityksille.
Rahapodissa käsitellään taloutta, säästämistä ja sijoittamista, ja sitä juontavat Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi sekä yhteistyökumppanuuksista vastaava Miikka Luukkonen. Sarjan hienous piilee etenkin siinä, että yleisesti kiinnostavia asioita, kuten sijoittamalla vaurastumista, käsitellään ymmärrettävällä tavalla ammattimaista otetta karsimatta.
– Rahapodi on täydellinen esimerkki brändin kasvusta ja kaupallisesta onnistumisesta podcastien avulla. Sarjassa mennään tällä hetkellä jo jaksossa 276, ja se toimii molempiin suuntiin: “podin” kuuntelija valitsee todennäköisesti Nordnetin valitessaan sijoitusalustaa, ja alustan käyttäjät todennäköisesti löytävät podcastin, Kuulasmaa pohtii.
Toisena hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -podcastin, jossa on paljon samaa kuin Rahapodissa.
– Se on hyvä esimerkki siitä, kuinka rahoitusalan toimija ottaa teeman haltuun vahvojen juontajien johdolla. Jaksoja on tehty jo yli 50. Asiaa katsotaan selvästi pitkällä tähtäimellä.
Sarjaa juontavat sijoitusbloggaaja Jasmin Hamid ja Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.
– Kaksi naisjuontajaa on varmasti ollut heille selkeä valinta, Kuulasmaa lisää.
Myös muut Audiolandin yrityspodcast-ehdokkaat tarjoavat hyvän kuvan siitä, miten podcastit tuodaan markkinointiin vahvasti mukaan. Ehdokkaita on yhteensä 24, joihin lukeutuvat muun muassa Arla, Kotipizza, Inderes, DNA ja Fennia.
Suomessa podcast-tuotanto kasvaa kovaa vauhtia, mutta kokonaisuudessaan puhutaan vielä pienestä alasta. Esimerkiksi Ruotsissa podcastien suosio on selvästi suurempaa kuin Suomessa, joten länsinaapurissa ollaan alalla selvästi edellä.
Suomi tulee kuitenkin perässä koko ajan kehittyen, ja maailmalta tutut trendit näkyvät tulevaisuudessa myös täällä. Kuulasmaa sanoo, että tulevaisuuden trendeihin kuuluu muun muassa formaattien leviäminen yli kielirajojen. Eli kuten televisiosarjojakin, myös podcast-sarjoja voidaan lokalisoida.
– Formaatit alkavat kiertää. Esimerkiksi Audiolandiin osallistuva ruotsalainen Munck Studios on hyvä esimerkki tuotantoyhtiöstä, joka katsoo oman markkinansa ulkopuolelle ja lokalisoi sarjojaan toisiin maihin.
– Tiedän, että Suomessakin joillekin yksittäisille “podeille” on käymässä parhaillaan näin.
Toinen tulevaisuuden juttu saattaa olla suomalaisten tekemä englanninkielinen sisältö. Kuulasmaan mukaan Suomessakin voidaan katsoa oman markkinan ulkopuolelle, ajatella suuresti ja tehdä globaalia podcastia.
– Suomalaiset ovat olleet perinteisesti televisiopuolellakin arkoja kansainvälisten tai englanninkielisten juttujen suhteen, mutta olen itse nähnyt vierestä, miten potti voidaan räjäyttää globaalilla tasolla.
Kuulasmaa työskenteli aikoinaan Duudsonien tuottajana ja oli oleellisessa osassa tekemässä sarjasta kansainvälistä hittiä.
– Markkina voidaan vallata, kun vain uskalletaan tehdä vahvalla kansainvälisellä fokuksella, hän painottaa.
Kuulasmaa haluaa olla tässä asiassa yksi Suomen edelläkävijöistä, ja häneltä tuleekin tänä vuonna ulos englanninkielinen podcast-sarja Talks of Imperfection, jonka hän tekee yhteistyössä teknologiayhtiö Edita Priman kanssa.
Lue myös:
