🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.
Kuvittele, että olet lähisuhdeväkivallan uhri. Olet jo pitkään kerännyt rohkeutta hakea apua. Olet odottanut, että hetki on sopiva. Varmistat, että olet yksin kotona. Sydämesi hakkaa ja kätesi tärisevät. Naputtelet puhelimesi näytölle numeron. Olet soittamassa maksuttomaan numeroon, joka tarjoaa apua lähisuhdeväkivallan uhreille.
Vatsaasi vääntää. Sydämesi hakkaa entistä kovemmin. Pelkäät, ettei äänesi kanna.
Tuut tuut tuut tuut. Linjamme on juuri nyt varattu.
Vaikka kuvailtu tilanne olisi sinulle kuvitteellinen, monelle muulle se on totisinta totta. Joka kolmas nainen Suomessa on kokenut lähisuhdeväkivaltaa, ja vuosittain noin viisitoista naista kuolee sen seurauksena, kertoo Naisten linjan varainhankinta- ja talouspäällikkö Elina Lakso.
Naisten linja on parikymmentä vuotta vanha järjestö, joka tarjoaa maksutonta tukea ja neuvontaa väkivaltaa kokeneille tytöille ja naisille sekä heidän läheisilleen.
Kuvailtu tilanne oli totta vielä vuosi sitten senkin suhteen, että silloin Naisten linjalla oli vain yksi puhelinlinja, joka oli ollut ruuhkainen jo pitkään. Puheluista reilusti yli puoleen ei pystytty vastaamaan, koska linja oli jo käytössä
”Kun ihminen soittaa meille, hän on ylittänyt jo monta henkistä estettä."
‍
Lakson mielestä tilanne oli kestämätön. Samaa ajatteli Naisten linjalla vapaaehtoisena puhelinpäivystäjänä toimiva Joanna Sulonen.
”Kun ihminen soittaa meille, hän on ylittänyt jo monta henkistä estettä. Tuntui lähestulkoon julmalta, että emme vastanneet. Niissä puheluissa on jotakin sanoin kuvaamattoman tärkeältä tuntuvaa”, Sulonen sanoo.
Hän aloitti Naisten linjan vapaaehtoistyöntekijänä vuonna 2021 ja kertoi silloin vapaaehtoiskoordinaattorille työskennelleensä mainosalalla yli kymmenen vuotta. Sulonen tarjoutui auttamaan myös mainos- ja markkinointihommissa, jos sellaiselle olisi tarvetta.
Ja tarve tuli. Alkuvuonna 2022 tieto Sulosesta kantautui Elina Lakson korviin, ja hän otti Suloseen yhteyttä. Lakso kertoi Suloselle tilanteen: rahaa pitäisi saada, jotta toinen linja voidaan avata. Haasteena oli se, että budjetti oli pyöreät nolla euroa.
”Me alettiin heti suunnitella, miten voisimme toteuttaa kamppiksen. Mulle tuli aika nopeesti fiilis, että olisi kiva tehdä filmi. Uskoin, että saisimme siihen tekijät mukaan ilman rahaa”, Sulonen kertoo.
Kaksikko alkoi suunnitella kampanjaa, jonka tavoitteena oli saada kuukausilahjoittajien avulla sen verran rahaa kasaan, että Naisten linja voisi avata myös toisen päivystävän puhelinlinjan – ja pitää sitä auki jatkossakin.
Niin sai alkunsa Naisten linjan palkittu Linjamme on juuri nyt varattu -kampanja.
Alusta asti oli selvää, että kampanjavideolla ei haluttu näyttää väkivaltaa, Lakso sanoo.
”Päätimme, että videon tehtävä on näyttää se hetki, kun ihminen ei saa apua. Emme halunneet toistaa perinteistä kuvastoa mustasta silmästä tai tehdä muutenkaan kovin eksplisiittistä sisältöä. Halusimme tehdä jotakin tyylikästä ja vaikuttavaa.”
Sulonen tiesi, että pystyisi mainosalalta karttuneen kokemuksensa ansiosta tekemään paljon itse, mutta apukäsiäkin tarvittiin. Ensin hän otti yhteyttä tuottaja-ohjaaja Saara Salamaan. He palaveerasivat Naisten linjan työntekijöiden kanssa ja tekivät ensimmäisen version filmin käsikirjoituksesta.
Kun käsikirjoitus sai hyväksynnän, alkoi työryhmän kokoaminen. Sulonen otti yhteyttä tuttuihinsa, joiden arveli olevan halukkaita lähtemään mukaan projektiin. Itse hän loi konseptin sekä teki videoon musiikin, lavastuksen ja spiikit. Salama toimi ohjaajana, ja video kuvattiin hänen kotonaan.
Kampanjavideolla ei haluttu näyttää väkivaltaa.
Videon kuvaajana toimi Johan Wasicki, kamera-assitenttina Jami Granström ja tuotantoassistenttina Pablo Filmsin Sara Wilkman. Leikkauksesta vastasi Pablo Filmsin Elisa Varalahti, värimäärittelystä Post Controlin Toni Valla ja grafiikoista Guilty Designers Clubin Hanna Kahranaho. Äänityöt teki Kalle Wahlberg Bighouselta ja musiikin miksasi Elias Gould. Kuvauskalusto saatiin lainaksi Kamerafirmalta ja Valofirmalta.
”Kampanjaa ei olisi syntynyt, jos nämä henkilöt eivät olisi tarjonneet aikaansa ja ammattitaitoansa ilman korvausta. Ketään ei tarvinnut suostutella, vaan kaikki kokivat, että haluavat olla mukana tekemässä tätä”, Sulonen kertoo.
Linjamme on juuri nyt varattu palkittiin marraskuussa 2023 vuoden varainhankintatekona Finnish Comms Awards -gaalassa. Voitto on Lakson mukaan merkittävä, koska palkintoon kuului Radiomedian tarjoamaa mainosaikaa radiossa. Sitä aiotaan taas hyödyntää niin hyvin kuin pystytään – ja mainos tehdään ”hyväksi todetulla linjalla eli pro bono”, Sulonen toteaa.
Katso Linjamme on juuri nyt varattu -kampanjavideo alta.
Kampanja suunniteltiin alusta alkaen someen, Lakso kertoo. Kampanja näkyi paitsi Naisten linjan myös monen vaikuttajan somekanavissa. Lakson mukaan juuri vaikuttajat olivat kampanjan somenäkyvyyden kannalta ratkaiseva tekijä.
Sulonen ja Lakso hoitivat vaikuttajien kontaktoinnin. Käytössä olivat heidän omat sekä Naisten linjan verkostot, ja lisäksi kaksikko etsi sopivilta tuntuvia vaikuttajia, joita lähestyivät. Koska budjettia ei ollut, ei vaikuttajille voitu maksaa. Se ei kuitenkaan muodostunut ongelmaksi.
”Valtaosa sanoi, että lähden ehdottomasti mukaan, tämä on niin tärkeä asia. Moni kiitti, että saa olla mukana”, Lakso kertoo.
Kampanjaan osallistuminen oli tehty vaikuttajille helpoksi, sillä he saivat valmiin paketin, johon oli koottu kaikki kampanjamateriaalit. Heitä pyydettiin jakamaan valmiita materiaaleja tai Naisten linjan somekanavissa julkaistua postausta tai sitten tekemään aiheesta kokonaan oman postauksensa.
Jokaista Naisten linjan tägännyttä kiitettiin somessa henkilökohtaisesti.
Yhdestä asiasta Naisten linjalla oltiin tarkkoja: vaikuttajia pyydettiin painottamaan kuukausilahjoittajaksi ryhtymistä. Se oli kampanjan onnistumisen kannalta tärkeää.
”Lähdimme heti hakemaan kuukausilahjoittajia, jotta paitsi saisimme toisen linjan auki voisimme myös turvata sen toiminnan jatkossa. Kuukausilahjoittajien hankkiminen on varainhankinnassa se kaikkein vaikein tehtävä, koska ihmisillä on korkea kynnys sitoutua lahjoittamaan säännöllisesti”, Lakso kertoo.
Naisten linja toimi somessa reaktiivisesti. Jokaista Naisten linjan tägännyttä kiitettiin somessa henkilökohtaisesti.
”Kampanjan ensimmäisinä vuorokausina se oli ympärivuorokautista työtä”, Lakso muistelee hymyillen.
Somen lisäksi kampanja kuului radiossa ja näkyi kadunvarsilla. Se oli mahdollista, sillä Lakso sai puhuttua kampanjalle maksutonta ulkomainostilaa, ja Radio Helsinki lahjoitti Naisten linjalle mainostilaa radiokanavallaan.
”Lahjoitettu näkyvyys oli meille korvaamattoman tärkeää, vaikka tärkeimmät toimenpiteet tapahtuivatkin sosiaalisessa mediassa”, Lakso sanoo.
Kampanja oli menestys. Nollabudjetista huolimatta tavoite saavutettiin – ja vielä paljon nopeammin kuin Naisten linjalla osattiin aavistaa. Ensimmäisen kampanjaviikon aikana Naisten linja sai yli 500 uutta kuukausilahjoittajaa. Tavoitteena oli ollut, että sama määrä saataisiin kasaan koko syksyn aikana.
Lakso uskoo, että yksi syy kampanjan menestykselle on se, että olemassa olivat selkeät, konkreettiset ongelma ja tavoite.
”Olimme myös äärimmäisen rehellisiä. Kerroimme heti kampanjan alussa, että meillä on vain 63 kuukausilahjoittajaa ja olemme aivan pulassa. Mutta kerroimme myös, miten ongelma on ratkaistavissa.”
Sekä Lakso että Sulonen sanovat, että lähisuhdeväkivalta on ongelma, jonka ratkaisemisen ei tulisi kuulua kolmannelle sektorille.
Lähisuhdeväkivalta on ongelma, jonka ratkaisemisen ei tulisi kuulua kolmannelle sektorille.
”Nämä on talkoohommia nyt”, Sulonen toteaa.
Talkoohommina toinen linja saatiin kuitenkin avattua, ja se on myös pystytty pitämään auki. Haastava taloudellinen tilanne näkyy kuitenkin myös Naisten linjalla.
”Osa kuukausilahjoittajista on lopettanut, ja uusien saaminen on vaikeaa”, Lakso myöntää.
Sulonen muistuttaa, että jatkuva apu on tärkeää siksikin, että muuttuvassa maailmassa myös väkivallan muodot muuttuvat. Hän sanoo, että esimerkiksi internet vaatii uudenlaisia resursseja. Lakso on samaa mieltä.
”On tärkeää, että voimme tarjota apua myös vaikkapa digitaalista väkivaltaa kokeneille. Autamme esimerkiksi löytämään stalkkausohjelmia puhelimista. Se voi joskus olla ihmisen turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää.”
