🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat uutisia pidempiä ja taustoittavia artikkeleita.
Vuoden 2008 Slushiin kokoontui yhteen noin 200 henkilöä. Aluksi täysin talkootyönä järjestetty startup-tapahtuma on vuosien aikana kasvanut tuhansien vierailijoiden ilmiöksi. Tänä vuonna Slushiin odotetaan 5 500 startup-yrittäjää ja -operaattoria sekä 3 300 sijoittajaa. Yhteensä paikalla tulee olemaan noin 13 000 kävijää.
Slush-brändi on alusta alkaen rakentunut outouden, ainutkertaisuuden ja kapinallisuuden perustuksille.
– Loska, laserit, pimeys ja kylmyys ovat osa ihmisten Slush-mielikuvaa, ja ne ovat brändin ytimessä vieläkin, Slushin Art Director Karoliina Pärnänen muistuttaa.
Vaikka brändin loskainen ydin onkin säilynyt vuodesta toiseen samankaltaisena, täytyy hypestä ammentavan tapahtuman myös säännöllisesti luoda nahkansa. Slushin brändistä vastaa Studio-tiimi, johon kuuluu markkinoinnin ja designin tekijöitä.
– Tehtävämme on pitää huolta siitä, että brändi pysyy freesinä, Slushin brändistä ja kasvusta vastaava johtaja sekä Studio-tiimin vetäjä Liisi Korvenranta toteaa.
Tapahtuma pyrkii välttelemään sekä korporaatio- että startup-maailman kliseitä. Yksi keskeinen syy siihen, ettei Slush pääse jumittumaan, on tekijöiden nopea vaihtuvuus. Uusien tekijöiden tuoreet visiot heijastuvat väistämättä myös markkinointistrategiaan ja esimerkiksi tapahtuman visuaaliseen identiteettiin.
– Vaihtuvuus tuo mukanaan tervettä kilpailuhenkeä. Seuraavat tekijät miettivät aina, mitä voisivat tehdä vielä paremmin. Jokaisella on omat uudet ideansa ja ambitionsa, joilla halutaan nostaa brändi vielä entistä korkeammalle, Korvenranta selittää.
Rekrytoinneissakin kantavana ajatuksena on se, että Slush ei ole määränpää vaan tärkeä etappi tekijöidensä uramatkalla. Keskimäärin Slushin matkassa ollaan vain kaksi vuotta, vaikka jotkut viihtyvät toki pidempäänkin. Pärnänen astui mukaan joulukuussa 2022 ja Korvenranta maaliskuussa 2023.
"Isot saappaat voi saada todella nuorena."
– Tiimissä on aina nuorta innokasta porukkaa, jotka ehkä ensimmäistä kertaa tekevät tällaista, ja pääsevät vielä toteuttamaan itseään aika vapaasti. Isot saappaat voi saada todella nuorena, ja se on monelle suuri motivaatiotekijä. Avoimin mielin mekin tulemme antamaan kapulan seuraaville, Korvenranta vakuuttaa.
Eikä käy kiistäminen. Slushin kaltainen tapahtuma näyttää varmasti hyvältä CV:ssä.
Tapahtumassa on viime vuosina ollut vaihtuva teema, jonka työstäminen siitä, mitä startup-maailma kulloinkin tarvitsee.
– Visuaalinen identiteetti on joka vuosi hiukan erilainen. Tiimin vaihtuminen alleviivaa sitä, että Slush on aina tekijöidensä näköinen, Pärnänen sanoo.
Yksi Slushin keskeisistä visuaalisista tuotteista on lanseerausfilmi, joka esittelee tapahtuman teeman koko maailmalle.
Slushin laaja kävijäjoukko muodostuu hyvinkin erilaisista kohderyhmistä. Esimerkiksi startup-yrittäjiä ja suurrahoittajia houkutellaan luonnollisesti paikalle hyvin erilaisin tavoin. Suurpääoma houkuttelee paikalle myös pienempiä sijoittajia. Brändin pitää olla vakuuttava, jotta paikalle pystytään houkuttelemaan maailmanluokan puhujia.
– Slushin markkinoinnissa keskeinen tekijä on fomo (fear of missing out eli paitsi jäämisen pelko, toim. huom.). Tietysti myös puskaradio on meille hyvin tärkeä. Voisi sanoa, että koska pohjatyö on vuosien varrella tehty hyvin, meidän tehtävämme on ensisijaisesti kasvattaa fomoa, Korvenranta sanoo.
Slushin vaihtuvien tekijöiden ja heidän ajatusmaailmansa myötä varsinkin pitkällä aikavälillä moni asia brändin ytimen ulkopuolella voi muuttua suurestikin.
Suunnanmuutokset eivät ole aina jääneet kritiikittä. Korvenranta ja Pärnänen mainitsevat saadun palautteen, jossa ihmeteltiin, miksei Slush ole enää cool. Slushin brändiin liitetään Pärnäsen ja Korverannan mukaan tietty överiys, jota on 2020-luvulla pyritty myös pehmentämään.
– Omasta mielestäni Palavat Slush-logot ja yksityiskoneet eivät ehkä sovi enää tämän päivän arvomaailmaan, Korvenranta toteaa.
– Sellaiset asiat, jotka olivat cool vuonna 2010, eivät ole sitä välttämättä enää nyt, Pärnänen muistuttaa.
"Rakastamme sitä, jos ihmiset ärsyyntyvät tietyistä asioista."
Pärnänen ja Korvenranta toteavat, että Slushille ominainen kapinallisuus näkyy myös tiimin sisältä ulospäin. Yleisöä voi vähän ravistellakin.
– Oikeastaan rakastamme sitä, jos ihmiset ärsyyntyvät tietyistä asioista. Meillä on periaatteita, josta emme jousta. Tarjoamme esimerkiksi tapahtumassa vain kasvisruokaa, oli yleisö siitä mitä mieltä tahansa, Korvenranta kertoo.
Slush on pitkään nojannut ensisijaisesti sen suomalaisiin taustahenkilöihin ja menestystarinoihin. Slushissa vaikuttaa nyt kuitenkin uusi sukupolvi niin tekijöiden kuin startup-yrittäjien puolella. Korvenranta on henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tulevaisuuden suuntaa pitäisi hakea muualta kuin menneisyydestä.
– Toivoisin, että Slush lentäisi pesästä, ja että pääsisimme ainakin osittain eroon ehkä liiallisestakin Suomi-mielikuvasta, sillä olemme paljon enemmän kuin se. Slush saa mennä eteenpäin ja kasvaa ulospäin eurooppalaiseksi startup-tapahtumaksi, Korvenranta toteaa.
Lue myös: Slushin tunnelmaa MarkkinointiUutisten kuvagalleriassa
Slush
Vuodesta 2008 lähtien järjestetty startup-tapahtuma
Slushin perusti viisi ystävystä: Timo Airisto, Peter Vesterbacka, Kai Lemmetty, Helene Auramo ja Ville Vesterinen
Startup-kulttuuri oli Suomessa ja Pohjoismaissa vielä 2000-luvun alkupuolella vähäistä ja lähes näkymätöntä, eikä sillä ollut omaa, siihen keskittynyttä tapahtumaa. Slush syntyi visiosta luoda marraskuiseen Helsinkiin ainutlaatuinen kokoontumispaikka startup-yhteisölle.
Osana tapahtumaa käydään Slush 100 -kilpailu, jossa startupit kisaavat miljoonan euron rahoituksesta