Vuoden huiput -gaalassa viime viikon torstaina Nouseva huippu -palkinnolla palkitut alan nuoret osaajat kertoivat Markkinointiuutisille, miten hyödyntävät tekoälyä työssään ja miten uskovat tekoälyn haastavan omaa työtään.
Helmi Padatsu, visuaalinen taiteilija, freelancer
En käytä tekoälyä töissäni. Olen pääosin valokuvaaja, mutta teen myös graafista suunnittelua sekä harjoittelen taiteellista johtamista.
En näe tekoälyssä mitään, mikä voisi haastaa perinteistä graafista suunnittelua. Ihmisen luomalla taiteella on sielu, kun tekoälyä pääosin apuvälineenä käyttänyt teos on yleensä kankea ja tylsä. Kirkkaat värit ja monimutkaiset kuviot eivät kiinnosta minua, jos ne ei ole ajatuksella aseteltu.”
Julia Suvisalmi, graafinen suunnittelija, Folk Finland
”Viimeisen parin vuoden aikana olen integroinut tekoälyn sujuvaksi osaksi työprosessejani. Se on kätevä työkalu helpottamaan ja nopeuttamaan kuvien muokkaamista tai täysin uusien kuvien luomista visuaalisessa suunnittelussa. Tähän mennessä olen hyödyntänyt tekoälyn luomia kuvia pääosin osana presentaatioita tai esimerkittämässä kuvamaailmoja.
Olen aktiivisesti seurannut myös keskustelua liittyen tekijänoikeuksiin tekoälyn luomiin kuviin liittyen. Mielestäni olisi tärkeää, että niihin saataisiin selkeät reunaehdot.
Tekoäly haastaa visuaalista suunnittelua helppokäyttöisyydellään ja nopeudellaan. On houkutteleva ajatus, että muutamissa sekunneissa pystyy luomaan melkein minkä tahansa kuvan haluamallaan tyylillä. Seuraan mielenkiinnolla, miten eri teknologiat tekoälyn takana kehittyvät hurjin harppauksin. Silti kuitenkin uskon, että ihmisen luomalle suunnittelutyölle tulee aina olemaan tilausta.”
Eino Manner; mainoselokuva- ja musiikkivideo-ohjaaja, käsikirjoittaja, taiteilija; freelancer
”Viimeisessä ohjaustyössäni promptattiin seinillä näkyvät taideteokset, mutta mainostoimisto teki sen. Olen itsekin tehnyt vähän tuttavuutta ChatGPT:n ja Midjourneyn kanssa, mutta en ole saanut niistä niin paljon iloa tai hyötyä kuin varmaan voisi.
En näe tekoälyä haastajana, vaan uskon sen helpottavan sellaisia tuotantoja, joissa tarvitaan paljon geneerisiä kuvia erilaisista ympäristöistä. Komedia on sen verran herkkä laji, että en usko tekoälyn lonkeroiden ulottuvan siihen altaaseen. Paitsi jos tekoälyllä saa tehtyä mainoselokuvan, joka on vähän kiusallinen, hämmentävä ja hauska, niin sitten pitää keksiä jotain uutta.”
Tiiu Hyyryläinen; valokuvaaja, Maalla-taidefestivaalin järjestäjä; freelancer
”Tekoälyn maailma on minulle kaukainen ja käyttö vähäistä. Olen ihmisenä ja kuvaajana hyvin hands on, ja työskentelyni nojaa vuorovaikutukseen ihmisen kanssa. Olen myös aika pyöritetty journalistin ohjeissa. Mutta kuvankäsittelyohjelmissa on esimerkiksi uusi AI-toiminto, mikä poistaa kohinaa valokuvasta. Ja apurahahakemusten parissa lauseita voi pallotella tekoälyn kanssa, kun kirjoittelukaveria ei ole saatavilla. Nämä keinot ovat olleet käytössä.
Tekoäly voi nopeuttaa ja helpottaa työskentelyä ja tarjota uusia mielenkiintoisia tasoja. Yhä enemmän näkeekin tekoälyllä generoituja valokuvia mainonnassa ja nykytaiteessa perinteisen valokuvan sijasta.
Olen ensisijaisesti huolissani väärän tiedon levittämisestä ja jatkuvan tehokkuuden tavoittelusta. En näe tekoälyllä kykyä korvata ihmisen taitoa tulkita ja välittää voimakasta tarinaa. Kohtaamiset ja konkreettinen tilojen ja tilanteiden luominen ovat valokuvaajan työssä herkkua. Se on syy, miksi teen näitä hommia. Seuraan sekä kauhulla että mielenkiinnolla, mihin tämän teknologian kehittyminen vie.”
Lue myös: Vuoden Huiput -gaala juhlittiin Tanssin talolla – katso Markkinointiuutisten kuvakooste
Ayan Aden, luova suunnittelija, Hasan & partners
”Käytän tekoälyä työssäni lähes päivittäin, eniten ehkä ChatGPT:tä. Käytän sitä sekä kirjoittamisen apuna että ideoinnin työkaluna. Sen lisäksi käytän leiskaamiseen usein Midjourneytä ja Dalleta. Myös Adoben ohjelmien AI-ominaisuudet ovat päivittäisessä käytössäni. Testaan myös uusia juttuja sitä mukaa, kun niitä julkistetaan.
Yleistyneet tekoälytyökalut ovat haastaneet käsityksemme siitä, miten suunnittelua tulisi tehdä. Ne ovat muuttaneet osaa työtavoista, mutta samalla tuoneet esiin myös joidenkin perinteisten suunnittelumenetelmien arvon ja toimivuuden.
Parhaimmillaan tekoäly nopeuttaa suunnittelutyötä ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Näen tekoälyn haastajan sijaan enemmän työkaluna, joka mahdollistaa entistä korkealaatuisemman työn laadun. Se auttaa muun muassa tehokkaammassa ideoiden visualisoinnissa, mikä vapauttaa aikaa enemmän luovalle ajattelulle. Uskon, että sen avulla useampi henkilö pääsee osallistumaan siihen, mitä maailmassa nähdään, kulutetaan ja koetaan.”
Tänä vuonna Nousevat huippu -palkinnoin saivat lisäksi Mitro Boahene, Sam Gladstone, Toivo Heinimäki, Okko Käyhkö ja Iisa Pappi.
