MarkkinointiUutiset ja tutkimustoimisto Iro Research selvittivät suomalaisten suhtautumista some-mainontaan. Tutkimukseen vastasi yhteensä tuhat ihmistä.
Vastaajista vain 16 prosenttia kertoo kiinnittävänsä huomionsa mainoksiin sosiaalisen median kanavissa melko tai erittäin usein. 30 prosenttia kertoo kiinnittävänsä huomiota some-mainoksiin toisinaan. 40 prosenttia puolestaan ilmoittaa kiinnittävänsä huomiota niihin vain harvoin, jos ollenkaan. 14 prosenttia ilmoitti, ettei käytä mitään sosiaalisen median kanavaa.
Naiset huomioivat mainokset selvästi miehiä useammin. 22 prosenttia naisista kiinnittää huomionsa some-mainoksiin erittäin tai melko usein, kun miehillä osuus on vain 10 prosenttia. Tutkimukseen vastanneista miehistä tosin naisia suurempi osuus ei käytä somea lainkaan.
Ikä korreloi melko suoraan sen kanssa, miten helposti some-mainokset huomataan. 18–24-vuotiaista yli joka kolmas kertoo kiinnittävänsä huomiota some-mainoksiin erittäin tai melko usein. Koulutuksella tai varallisuudella ei sen sijaan vaikuta olevan kovin suurta vaikutusta asiaan.
Naisvastaajien kohdalla korostuvat tarjoukset.
Sosiaalisen median mainoksissa suomalaisten huomion herättävät parhaiten tarjoukset, jonka nimesi tärkeimmäksi 35 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi hyvin tasaisesti vastaajien huomion kiinnittävät tiedot tuotteista ja tapahtumista, huomiota herättävä mainoskuva tai -video tai oivaltava idea, joiden osuudet pyörivät 30 prosentin molemmin puolin.
Naisvastaajien kohdalla korostuvat tarjoukset, jonka nimesi tärkeimmäksi asiaksi 44 prosenttia naisvastaajista. Miehillä osuudet jakaantuvat tasaisemmin. Miehistä tosin 27 prosenttia ei osannut nimetä, mikä mainoksissa varsinaisesti kiinnittää heidän huomionsa.
Selvästi eniten tarjouksista ovat kiinnostuneita 25–34-vuotiaat vastaajat, joilla osuus oli 57 prosenttia. Eläkeikäisistä puolestaan vain 18 prosenttia kertoi kiinnittävänsä eniten huomiota tarjouksiin.
Mainosten oivaltavaa ideaa arvostavat suhteessa eniten korkeakoulutetut ja suurituloiset.
Yksi kiinnostava kyselystä tehtävä huomio on se, että nuorimpien ikäryhmien huomion herättää some-mainoksissa parhaiten mainoskuva tai -video. Tämä ei ehkä ole sinällään kovin yllättävää, mutta erot vanhempiin ikäryhmiin ovat todella suuria. Nuorimmasta eli 18–24-vuotiaista jopa 68 prosenttia ja 25–34-vuotiaistakin 43 prosenttia kertoo, että nimenomaan huomiota herättävä kuva tai video toimii heille parhaiten. Vastaavasti 55–64-vuotiaista vain 19 prosenttia ja yli 65-vuotiaista vain 14 prosenttia mainitsee tämän keskeisimmäksi asiaksi, johon he kiinnittävät huomionsa.
Mainosten oivaltavaa ideaa arvostavat suhteessa eniten korkeakoulutetut ja suurituloiset, joista yli 30 prosenttia kertoo sen herättävän parhaiten heidän huomionsa.
Hajanaisesti ihmisten huomion some-mainoksissa vie niiden ärsyttävyys ja häiritsevyys, jotka nousivat esille avoimissa vastauksissa.
Kyselyyn vastanneista suomalaisista vain 30 prosenttia pitää melko tai hyvin tärkeänä sitä, että sosiaalisen median mainokset kohdentuvat oikein. Naisille kohdentuminen on jälleen hieman merkityksellisempää. Miehistä liki puolet ilmoittaa, että sillä ei ole heille minkäänlaista merkitystä.
Vastaajien ikä vaikuttaa siten, että mitä nuorempaan ikäluokkaan vastaaja kuuluu, sitä tärkeämmäksi hän kokee mainosten oikean kohdentumisen. Nuorimmasta ikäluokasta 45 prosenttia kokee sen melko tai hyvin tärkeäksi.
Ammattiryhmistä erottuvat johtavat asiantuntijat, yrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt, jotka pitävät oikeaa kohdentumista hyvin tärkeänä kaksi kertaa useammin kuin muiden ryhmien edustajat.
Moni kyselyyn vastaaja pystyi nimeämään yhden tai useampia mainostajia, jotka ovat heidän mielestään onnistuneet sosiaalisessa mediassa. Vastauksissa nousivat esille muun muassa Aim’n, DNA, Elisa, Finnair, Finnkino, Intersport, K-ruoka, Lidl, Oatly, Prisma, Puuilo, Saaren taika, Snellman, Teli, Tokmanni, Valio, Varusteleka, Verohallinto ja Zalando.
Tutkimus toteutettiin Iro Research Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tiedonkeruuaika oli 18.–26. huhtikuuta. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi MarkkinointiUutiset.
