Suomi jäi Pariisin olympialaisissa ilman mitalin mitalia, ja kisojen jälkeen urheilupomojen päitä on vaadittu pölkylle ja koko Suomen huippu-urheilustrategiaa myllättäväksi.
Mitalien saamisen todennäköisyys kuitenkin ehkä kasvaisi, mikäli Suomi keskittyisi jatkossa kapeampaan määrään tiettyjä lajeja.
Muun muassa markkinatutkimuksia ja -analyysejä sekä kasvustrategioita tekevä markkinointiyritys Toinen PHD päätti analysoida, mistä lajeista mitalit sitten Suomelle todennäköisimmin irtoaisivat.
Toinen PHD arvioi, että ihanteellisessa lajissa olisi paljon mitaleita jaossa, kilpaharrastajamäärät ovat maltilliset, lajissa liikkuu vähän rahaa ja harjoitteluolosuhteisiin satsaaminen on hallittavissa.
– Neljä lajia nousee useimmilla kriteereillä potentiaalissaan ylitse muiden. Miekkailussa, soudussa, ammunnassa ja melonnassa on tarjolla yhteensä 153 olympiamitalia, joista 51 on kultaisia. Parhaan valmennus- ja lajiosaamisen härski rekrytointi rahalla Suomeen onnistuu kohtuupanoksin, Toinen PHD:n tutkimusjohtaja Kari Tervonen toteaa tiedotteessa.
Hän muistuttaa, että soudussa ja melonnassa Suomi on jo saavuttanut kisamenestystä melko pienellä panostuksella.
– Entä jos lajeihin satsattaisiin yhtä paljon rahaa kuin jääkiekkoon, ja osana kouluopetusta ryhdyttäisiin seulomaan parhaita talentteja esiin? Lähes 75 prosenttia jokaisen ikäluokan miehistä oppii ampumaan tauluun osana varusmiespalvelusta. Pelkästään ammunnassa on tarjolla 45 eriväristä mitalia, Tervonen pohtii.
Toinen PHD arvioi samalla myös sitä, mitkä lajit luultavimmin saisivat kansan tuen.
– Meillä on yli 100 000 järveä, joissa on yli puoli miljoonaa soutuvenettä. Suomessa on 1,5 miljoonaa luvallista ampuma-asetta ja aseluvan haltijoita on lähes puoli miljoonaa. Näin ollen nostamme potentiaalisten menestyslajien listan kärkeen soudun, melonnan ja ammunnan, selvityksen ideoinut Toinen PHD:n luova johtaja Jani Halme toteaa.
Halme korostaa priorisoinnin merkitystä. Kun keskeisimpänä tavoitteena on löytää Suomen helpommin mitalikantaan nostavat lajit, tulee välttää panostuksia laajasti kilpailtuihin ison rahan ammattilaislajeihin. Tällaisia ovat vaikkapa maailman suosituimmat palloilulajit kuten jalkapallo.
Analyysin mukaan on myös liian riskialtista satsata muutoin lupaaviin lajeihin, joissa on vain pari kultamitalia tarjolla. Muutoin kärkeen saattaisivat nousta myös rytminen kilpavoimistelu, nykyaikainen viisiottelu ja kuviouinti.
– Yksilöpuolella sadan metrin juoksut ovat kartettavien listojen ehdottomia kärkilajeja sekä naisissa että miehissä. Ja koska on riski, että USA ottaa jatkossakin miesten koripallon tosissaan, rankkaamme sen kaikkein viimeisimmäksi kultamitalipotentiaalin osalta, Tervonen täydentää.
