Pirkanmaa on kokonaispuoleensavetävyydeltään maakuntien ykkönen, kertoo tuore Taloustutkimuksen toteuttama Yrittäjien elinvoimabarometri. Se saa keskiarvon 3,9 asteikolla 1–5 toteutetussa kyselyssä. Niukasti toisena tulee Uusimaa, jonka keskiarvo on 3,86, mutta joka kuitenkin saa korkeimman arvosanan eli 5 Pirkanmaata useammin, 28-prosenttisesti. Varsinais-Suomi jäi kolmanneksi keskiarvolla 3,64.

Kaikkein matalin kokonaispuoleensavetävyys on Etelä-Karjalalla, jonka keskiarvo on 3,06. Satakuntakaan ei esiinny edukseen, sillä ainoastaan neljä prosenttia vastaajista antaa sille korkeimman arvosanan.

Pirkanmaa nousi ykköseksi myös kysyttäessä puoleensavetävyyttä osaavan työvoiman, rakennetun ympäristön ja koulutuspalveluiden osalta. Uusimaa pitää ykköspaikkaa kulttuuri- ja matkailupalveluiden saralla.

Kun tarkasteltiin puoleensavetävyyttä matkailupalvelujen osalta, nousi kärkeen Lappi keskiarvolla 4,10. Uusimaa ja Pirkanmaa ovat tässäkin kategoriassa kärkikolmikossa, ja näiden jäljessä tulee Kainuu, joka ei monessa muussa kategoriassa juhli.

Väkiluvultaan pienemmissä maakunnissa yhteistyö on voimaa.

Väkiluvultaan pienemmissä maakunnissa yhteistyö on voimaa. Kaikkein aktiivisimmin verkostoidutaan maakunnan muiden yritysten kanssa Kymenlaaksossa, jossa 82 prosenttia yrittäjistä kertoo verkostoituneensa paikallisten yritysten kanssa. Pohjois-Karjalassa myöntävästi vastasi 79 prosenttia ja Päijät-Hämeessä 75 prosenttia.

Etelä-Karjalassa verkostoitumista on vähiten. Siellä 63 prosenttia yrittäjistä kertoo verkostoituneensa muiden paikallisten yritysten kanssa.

Suuremmat yritykset ottavat pienempiä mukaan toimintaan eniten Kainuussa ja vähiten Keski-Pohjanmaalla.

Pirkanmaa nousee listan kärkeen myös kysyttäessä, onko maakunnan imago yritysten kannalta houkutteleva. Se saa keskiarvon 3,87. Toiseksi paras imago on Uudellamaalla, jonka keskiarvo on 3,57. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yritysimago on korkeampi kuin Varsinais-Suomella. Kaikkein huonoin imago on Etelä-Savolla, jonka keskiarvoksi muodostuu 2,31.