Suomen Olympiakomitea, Lukukeskus, Sanoma Media Finland ja mainostoimisto Folk Finland ovat käynnistäneet Runomaajoukkue-kilpailun. Liikunta-aiheinen runokilpailu kannustaa nuoret kirjoittamaan ja runoilemaan, ja se on suunnattu kaikille Suomen 7.–9.-luokkalaisille.

Kilpailun voittaja julkistetaan toukokuun lopussa, ja hän saa palkinnoksi kahden hengen matkan Pariisin olympialaisiin elokuussa.

Runon tyylilaji on vapaa, se voi olla esimerkiksi lyriikkaa, haikua, balladia tai vaikka räp-sanoitus, kunhan runon ensisijainen kieli on suomi tai ruotsi.

– Lasten ja nuorten hyvä lukutaito on koko yhteiskunnan etu ja riittävä lukutaito takaa, että nuorilla on edellytykset selviytyä arjessa, kertoa ajatuksistaan ja toteuttaa unelmiaan. Lukeminen ja lukutaito ovat puolustajansa ansainneet sillä jokainen meistä voi olla lukemisen lähettiläs. Toivomme kilpailun rohkaisevan nuoria ilmaisemaan itseään runouden kautta ja samalla kehittämään heidän kielitaitoaan. Runous voi avata ovia uusiin maailmoihin ja herättää mielikuvituksen eri tavalla kuin mikään muu, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö toteaa tiedotteessa.

Tuomaristoon kuuluvat näyttelijä Minka Kuustonen, Pariisin olympiajoukkueeseen jo valittu kilpakävelijä Aku Partanen ja Suomen ennätystä hallinnoiva korkeushyppääjä Ella Junnila.

Runonlausunta oli osa olympiakisojen ohjelmaa Tukholmasta 1912 aina Lontooseen 1948 saakka. Mitaleja jaettiin urheilun ohella arkkitehtuurissa, kuvanveistossa, maalaustaiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa. Näitä kutsuttiin muusain viisiotteluksi. Kisatöiltä edellytettiin, että niitä ei ollut julkaistu aikaisemmin ja että ne olivat urheilun innoittamia.

Suomi on runoilun hallitseva olympiavoittaja, sillä Aale Tynni voitti lyriikkasarjassa olympiakultaa runollaan Hellaan laakeri Lontoossa vuonna 1948.

Taidekilpailujen loppu koitti Lontoon kisojen jälkeen, kun Kansainvälinen olympiakomitea päätti poistaa taidekilpailut olympiaohjelmasta.

Runomaajoukkueen ideoi mainostoimisto Folkin copywriter Sami Korjus.

– Englannin kieli jyrää kaikkialla ja siihen suhtaudutaan ihaillen. Joka muuta uskaltaa väittää, kuuluu menneisyyteen. Ärsytyksen voimasta ja urheilufaniudesta tämä idea on varmasti päähän pälkähtänyt. Tuntuu erityiseltä olla kannustamassa nuoria kirjoittamaan runoja. Kun runouden ja huippu-urheilun välille löytyy yhdistävä tekijä, joka on totta ja jolla on juuret historiassa, tuntuu liitto täydelliseltä, Korjus sanoo.

Lue alta Aale Tynnin olympiavoittoon siivittänyt runo vuodelta 1948.

MAINOS