.jpg)
Suomen tunnetuimpiin viestintätoimistoihin kuuluva Tekir vaihtoi elokuussa toimitusjohtajaa, kun kokenut Riikka Kouhi peri Mikko Hämeenniemen paikan. Kouhi työskenteli elokuun alkuun asti Tekirin varatoimitusjohtajana, mutta hän on aiemmin toiminut yrityksessä myös virkaatekevänä toimitusjohtajana, joten uusi rooli on jo ennestään hyvin tuttu.
Viime viikolla toimitusjohtajan työt aloittanut Kouhi sanoo MarkkinointiUutisille, että hänen ei tarvinnut miettiä pitkään, kun hänelle tarjottiin yrityksessä uutta roolia.
– Yön yli pohdin asiaa. Se on pelkästään tervettä miettiä, olenko oikea ihminen rooliin ja mitä ylipäätänsä itse haluan, Kouhi avaa.
– Päätökseeni vaikutti paljon se, että tunnen nämä ihmiset täällä. Meillä on loistava jengi, jonka kanssa olemme yhdessä tehneet tulevaisuuden strategiaa. Meidän tulevaisuuden suuntaviivat ovat hyvin selkeät.
Toimitusjohtajana Kouhin tärkein tehtävä on toimeenpanna muutoksia ja kasvattaa yritystä. Hänellä onkin edessään iso haaste, sillä Tekirin tahtotilana on kasvaa.
– Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme on vähintään tuplata liikevaihtomme. Se onnistuu noudattamalla strategiaamme, jota seuraamalla haluamme kasvattaa asemaamme täyden palvelun viestintätalona. Haluamme tarjota tulevaisuudessa entistä kokonaisvaltaisempia viestinnän palveluita, Kouhi kertoo.
Koronapandemiasta huolimatta Tekir onnistui kasvamaan vuonna 2020 – toisin kuin valtaosa viestintätoimistoista. Kouhi näkee koronan tuovan haasteita ainakin lyhyen aikavälin kasvulle, mutta hän ei halua keskittyä mahdollisiin uhkiin liikaa.
– Toki tämä kulkutaudin pitkittyminen vaikuttaa, mutta keskityn mieluummin meidän omiin vahvuuksiimme.
Useat viestinnän asiantuntijat ovat toitottaneet, että viestinnän merkitys on korostunut pandemia-aikana, mikä on varmasti totta. Oli kyseessä sitten viranomaisten laajoille massoille kohdistetut viestit tai yritysten sisäiset viestit. Maailma on muuttunut isosti vajaassa parissa vuodessa, ja se on muuttanut myös viestintätapoja ja viestinnän roolia.
Kouhi sanookin, että muutos on näkynyt lukuisissa yrityksissä.
– Monissa yrityksissä on pitänyt kehittää uudenlaisia tapoja ja miettiä uusia kanavia sisäiseen viestintään, jotta yritykset voivat pitää ihmiset motivoituneina ja huolehtia heidän työhyvinvoinnistaan. Monissa yrityksissä on täytynyt herätä tähän asiaan vasta nyt.
Digitaalisen – niin sisäisen kuin ulkoisen – viestinnän määrä on kasvanut valtavasti, kun ihmiset pysyvät pääosin kotonaan taudin jyllätessä. Niinpä yritysten on ollut pakko miettiä erilaisia keinoja viestimiseen. Kouhi näkeekin tällaisen poikkeusajan isona mahdollisuutena kehitykseen.
– Meillä on nyt yrityksissä mieletön mahdollisuus luoda uudenlaisia tapoja, tehdä asioita eri tavalla kuin aiemmin ja olla luovia. Olemme saaneet huomata, että aika paljon pystyy tekemään etänä niitä asioita, joiden luultiin aiemmin onnistuvan vain livetilanteessa nokikkain. Pakko on paras muusa, Kouhi muistuttaa.
Esimerkiksi etätyöt on ollut monissa yrityksissä uusi asia, ja se on muuttanut viestintää oleellisesti. Nykyään palaverit ja tapaamiset saatetaan järjestää useimmiten Teams-ohjelman tai vastaavien kautta. Asiakkaiden kanssa saatetaan kommunikoida aiempaa enemmän puhelimessa tai vaikkapa virtuaalimessuilla. Keskustelu työkaverien kanssa voi tapahtua pääosin yksityischatin tai sähköpostin kautta.
Viestintä on muuttunut rajusti, ja osa muutoksista jää varmasti elämään pandemian jälkeiseen aikaan.
– Uskon siihen, että osa asioista on tullut jäädäkseen, ja se on varmasti hyvä asia. Muutosta olisi tapahtunut ilman koronaakin, joskin vauhti olisi ollut hitaampaa.
Kouhilla on hyvä pointti. Korona ei todellakaan ole ainoa viestintää muuttava tekijä. Digitalisaation myötä etätöiden suosio olisi kasvanut vääjäämättä, ja jo ennen pandemian puhkeamista erilaiset teemat kehittyivät isoin askelin. Muun muassa vastuullisuusviestinnän rooli brändin ja liiketoiminnan kehityksessä tuntuu kasvaneen vuosi vuodelta.
– Yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Ne eivät ole koronan aikaansaamia asioita, ja nämä teemat ovat varmasti jatkossakin pinnalla. Yksi merkittävä asia on myös se, että yrityksissä ei ole vain viestintäosasto viestimässä, vaan viestintää tehdään laajemmin organisaation sisällä. Se kehitys jatkunee yhtälailla.
Vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden korostuminen johtaa vääjäämättä myös konkreettisiin vastuullisuustekoihin
– Kaikista tärkeintä on toimia vastuullisesti, ja sitten vasta viestiä asiasta. Taustalla pitää olla aidot ja oikeat päämäärät ja toimenpiteet. Nykyään vastuullinen toiminta ja siitä viestiminen on “must have”, hän kiteyttää.
