.png)
MarkkinointiUutiset ja tutkimustoimisto Iro Research selvittivät suomalaisten suhdetta tekoälyihin. Tutkimukseen vastasi yhteensä tuhat ihmistä.
Tekoälyt eivät varsinaisesti ole aivan uusi asia, mutta kiihtynyt kehitys ja aivan viime aikoina ChatGPT:n ja Dall-E:n kaltaiset sovellukset ovat tuoneet tekoälyt lähemmäksi tavan tallaajaa. Joka viides MarkkinointiUutisten ja Iro Researchin tutkimukseen osallistuneista kertookin jo käyttäneensä tai kokeilleensa tämän tyyppisiä tekoälyjä työssään tai vapaa-ajallaan. Tämän lisäksi 52 prosenttia kertoo kuulleensa tekoälyistä kahvipöytäkeskusteluissa tai jostain mediasta. 31 prosentille vastaajista tekoälyt ovat vielä täysin vieraita.
Miehille tekoälymaailma on tutumpi kuin naisille. Miehistä 23 prosenttia ja naisista 16 prosenttia kertoo käyttäneensä tekoälysovelluksia itse. Sukupolvien kuilu on valtava. 58 prosenttia 18–24-vuotiaista ja 36 prosenttia 25–34-vuotiaista on kokeillut tekoälysovelluksia, kun osuus 35–44-vuotiaista on 24 prosenttia ja 45–54-vuotiaista enää 16 prosenttia. Yli 65-vuotiaistakin kuitenkin reilu puolet on kuullut tekoälyistä, ja pieni osa jopa itse kokeillut sovellusten käyttöä.
Korkeimmin koulutetuille ja suurituloisille tekoälysovellukset ovat käsitteenä tutumpia kuin matalammin koulutetuille ja pienituloisimmille, mutta sovelluksia ovat itse kokeilleet kuitenkin eniten keskiasteen koulutuksen omaavat ja pienituloisimmat. On kuitenkin helppoa arvioida, että tämä linkittyy siihen, että nuoret ovat omaksuneet tekoälysovellukset vanhempia ikäpolvia huomattavasti helpommin.
Maaseudulla tekoälyt ovat kyselyn perusteella selvästi tuntemattomampia kuin kaupungeissa.
Maaseudulla tekoälyt ovat kyselyn perusteella selvästi tuntemattomampia kuin kaupungeissa.
17 prosenttia vastaajista kertoo törmänneensä useasti sisältöihin, jotka on luotu tekoälyn avulla. 43 prosenttia kuitenkin kertoo, ettei heidän tietääkseen eteen ole koskaan tullut tekoälyllä luotua sisältöä.
Miehistä lähes kaksinkertainen osuus naisiin verrattuna kertoo törmänneensä usein tekoälysisältöön.
Vain yksi prosentti vastaajista uskoo tunnistavansa varmasti, jos kuva, teksti tai video on luotu tekoälyllä. Melko todennäköisesti arvioi tällaisen tunnistavansa 13 prosenttia vastaajista. 48 prosenttia uskoo tunnistamisen olevan vaikeaa ja 23 prosenttia uskaltaa myöntää, ettei luultavasti tunnistaisi tekoälyn tuotosta ihmisen tekeleestä.
Nuoret uskovat tässä suhteessa tunnistavansa tekoälyn luomukset paremmin kuin hieman vanhemmat vastaajat. 18–24-vuotiaista 8 prosenttia uskoo tunnistavansa tekoälykuvan, -tekstin tai -videon varmasti ja 25 prosenttia todennäköisesti.
Tekoälyjen nopea kehitys huolestuttaa ihmisiä monesta syystä. 23 prosenttia vastaajista kertoo olevansa hyvin huolestuneita viime aikojen kehityksestä, ja 51 prosenttia vastaajista nopea kehitys huolestuttaa hieman. Kaikkein huolestuneimpia ovat yli 65-vuotiaat, mutta osuudet ovat ikäluokissa melko lähellä toisiaan. Nuorin ikäluokka erottuu jälleen kaikkein selkeimmin, sillä 36 prosenttia 18–24-vuotiaista vastaajista kertoo, ettei tekoälyjen nopea kehitys huolestuta heitä lainkaan.
Mielenkiintoista on myös se, että korkeakoulutetut ja työelämässä johtavissa asemissa tai ylempinä toimihenkilöinä työskentelevät vaikuttavat olevan muita huolestuneempia tekoälyjen nopeasta kehityksestä.
Eniten ihmisiä tuntuu tekoälykehityksessä huolestuttavan huijaukset, väärinkäytökset ja tietoturva-asiat, tiedon luotettavuus, kontrollin katoaminen ja katoavat työpaikat.
”Minua ei huoleta itse tekoälyn olemassaolo vaan se mihin ihmiset sitä käyttävät. Totuuden ja valheen erottaminen käy jatkuvasti vaikeammaksi ja ihmisten manipulointi helpottuu.”
”Kehitys on ollut nopeaa ja suurelta osalta ihmisistä (varsinkin jo vähän vanhemmalta ikäpolvelta) puuttuu ymmärrys ja tieto näihin liittyen. En ole itsekään täysin ajan tasalla asian suhteen, vaikka olen törmännyt ja nähnyt tekoälyllä tehtyä materiaalia. Toisaalta tekoäly mahdollistaa aivan uusia asioita.”
”Hirveä sähkön ja puhtaan veden kulutus, luovien alojen töiden meneminen AI:lle "säästöjen" nimissä, ChatGPT antaa täysin valheellista tietoa, jota ihmiset uskovat kritiikittömästi.”
”Kirjoitustaito heikkenee, älyllinen toiminta voi ottaa takapakkia.”
”Tuntuu että siitä ei ole kohta millään taholla enää minkäänlaista kontrollia.”
”Ei ole hyvä juttu, jos ei kohta enää tiedä mikä on aitoa ja mikä tekoälyllä luotua.”
”Pelkään että robotit valtaavat maailman.”
”Tuntuu, että tekoäly valjastetaan tulevaisuudessa tekemään halvalla (ilmaiseksi) perinteisiä töitä kuten esim. kirjanpito tms., jolloin tietyt alat ovat uhattuna.”
”Valheellisen kuvamateriaalin tuotanto voi lisätä valeuutisten vakuuttavuutta.”
”Työpaikkojen menetys tai radikaali muuttuminen monella alalla. Sekä se, että edes tekoälyn kehittäjät eivät usein voi selittää tekoälyn tekemiä päätöksiä, jos mukana on koneoppimista. Myös tavalla tai toisella puutteellisten malliaineistojen käyttäminen tekoälyn opettamiseen voivat olla vaarallisia, kuten esimerkiksi itseajavissa autoissa.”
”Kone ei ymmärrä etiikkaa. Sisällön tuottamiseen käytettävät algoritmit eivät ole avoimia, tämä tulee muodostumaan ongelmaksi viimeistään, kun valtaosa mediasisällöstä generoidaan AI:lla.”
”Hypen harjalla tehdään typeriä valintoja ja sotkun määrä tulee olemaan hirmuinen, kun ei ymmärretä teknologian rajoituksia ja ongelmia.”
Lue myös: Tekoäly ja teknologia vievät toivottavasti työt sekä sinulta että minulta
Tutkimus toteutettiin Iro Research Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin 23.8.–30.8. yhteensä 1000. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi MarkkinointiUutiset.
