Jyväskylän yliopistossa toteutetussa, Suomen 18–29-vuotiasta väestöä kattavasti edustavassa kyselytutkimuksessa havaittiin, että vaikeudet säädellä matkapuhelimen käyttöä voimistivat taipumusta shoppailuaddiktioon.

Mikäli kuluttajalla oli heikon itsesäätelyn lisäksi esimerkiksi vaikeuksia sivuuttaa matkapuhelimen ilmoituksia tai olla jatkuvasti vilkaisematta puhelintaan, oli taipumus shoppailuaddiktioon vahvempi.

– Tämä on ymmärrettävää, sillä iso osa matkapuhelimeen tulevasta viestinnästä on kohdennettua markkinointia, tutkijatohtori Jussi Nyrhinen toteaa tiedotteessa.

Vaikka shoppailuaddiktiota ei ole diagnosoitu varsinaiseksi sairaudeksi, on sillä samoja piirteitä kuin muilla riippuvuuksilla, kuten ylenpalttisuus, turtuminen ja uusiutuvuus sekä vieroitusoireet ja mielialan muutokset. Pahimmillaan shoppailuaddiktio voi johtaa vakaviin taloudellisiin ja sosiaalisin ongelmiin, muistutetaan Jyväskylän yliopistosta.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että shoppailuaddiktit huolestuvat taloudestaan vasta, kun merkkejä velkaantumisesta alkaa ilmetä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että shoppailuaddiktit huolestuvat taloudestaan vasta, kun merkkejä velkaantumisesta alkaa ilmetä. Taloudellisten seurausten huono tiedostaminen osaltaan edistää shoppailuriippuvuuden muodostumista.

Itsesäätely on kuitenkin taito, jota jokainen voi kehittää. Tämän vuoksi myös kodeissa ja kouluissa olisi tärkeää opettaa itsesäätelytaitoja digiympäristöissä.

– Sen sijaan, että kouluissa kiellettäisiin älypuhelimien käyttö, tulisi lapsia ja nuoria opettaa käyttämään älylaitteita rakentavalla tavalla, Nyrhinen painottaa.

Vastuu älypuhelimen käyttöön ja verkko-ostamiseen liittyvistä ongelmista kuuluu tiedotteen mukaan myös markkinoijille ja teknologiayrityksille. Tämä on haasteellista, koska monen verkossa toimivan yrityksen ansaintamalli perustuu käyttäjien sitouttamiseen.