Kuluttajat reagoivat mainosten huumoriin ja arvoihin paremmin kuin mainoksissa oleviin tuotteisiin, selviää Nielsenin uudesta tutkimuksesta. Global Trust in Advertising -tutkimuksesta uutisoi The Drum.
Tutkimuksen mukaan kuluttajat ovat kiinnostuneimpia näkemään huumoria (49 prosenttia), perhettä (47 prosenttia) ja arvoja (43 prosenttia) sisältäviä mainoksia.
Kuluttajien kiinnostus arvolähtöisiin mainoksiin nousi 10 prosenttia Nielsenin viimeisestä raportista, joka julkaistiin vuonna 2015. Myös terveys sijoittui korkealle, sillä puolet vastaajista on kiinnostunut terveyteen liittyvistä mainoksista.
– Ihmiset ovat paljon kiinnostuneempia siitä, kuinka brändi auttaa maailmaa, kuin mitä etuja tuotteella on tarjota. Ihmisten elämäntyyli ja arvot muuttuivat ajan myötä, ja todennäköisesti pandemia kiihdytti muutosta tietyiltä osin. Kuluttajia kiinnostaa, mitä brändiarvot todellisuudessa tarkoittavat, mitä ne edustavat ja miten niitä sovelletaan käytäntöön, Nielsenin kansainvälisen media-analytiikan johtaja Cathy Heeley kertoo.
Kyselyn mukaan vähiten luotetaan autotuotteisiin (22 prosenttia) sekä julkkisten tai urheilijoiden suosittelemiin tuotteisiin (20 prosenttia).
Moni ei myöskään luota vaikuttajilta tulevaan mainontaan: luotto on 23 prosenttia. Vastaajien mielestä mielipiteet brändeistä ja tuotteista ovat vähemmän luotettavia, jos vaikuttajat tuovat ne esiin.
Tutkimuksessa arvioidaan myös luottamusta kanaviin. Luotettavimpina pidetään kuulopuhetta (89 prosenttia), brändisivustoja (84 prosenttia), brändikumppanuuksia (81 prosenttia) ja televisiota (78 prosenttia).
Tekstiviesteihin luotetaan kanavista vähiten: 15 prosenttia vastaajista kertoo, ettei luota niihin. Raportissa todetaan, että luottamuksen puutteen vuoksi mainoksiin ei reagoida. Kaksi kolmasosaa pohjoisamerikkalaisista, yli puolet eurooppalaisista ja kolmasosa aasialaisista ja Tyynenmeren asukkaista eivät koskaan ryhdy toimiin tekstiviestimainosten vuoksi.
Nielsenin Global Trust in Advertising -tutkimukseen vastasi 40 000 ihmistä ympäri maailmaa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset mainokset ovat vaikuttavia, kuinka luottamus muuttuu teoksi sekä yleistä mielipidettä mainoksia kohtaan.
