MarkkinointiUutiset ja tutkimustoimisto IROResearch selvittivät, kuinka suomalaiset suhtautuvat sosiaalisen median vaikuttajien kaupallisiin yhteistöihin. Tuloksista ilmenee, että asenne yhteistyökumppanuuksia kohtaan on vielä pääosin negatiivinen.
Tutkimuksessa kysyttiin, koetaanko somevaikuttajien kaupalliset yhteistyöt pääsääntöisesti luotettaviksi. Tuhannesta suomalaisvastaajasta vain yksi viidestä kokee yhteistyöt luotettavaksi, eli 80 prosenttia ei pidä niitä luotettavina.
Vaikuttajamarkkinointi kasvaa nopeasti, ja etenkin nuoret aikuiset suhtautuvat keskimääräisesti positiivisemmin kaupallisiin yhteistöihin kuin vanhemmat. IROResearchin toteuttamasta kyselystä selviää, että mitä nuorempi ihminen on kyseessä, sitä avoimempi hän todennäköisesti on somevaikuttajien kaupallisia yhteistöitä kohtaan. Ainoa poikkeus nähdään 25–34-vuotiaiden ja 35–44-vuotiaiden ryhmien kohdalla.
18–24-vuotiaista vastaajista liki puolet, 46, prosenttia, pitää kaupallisia yhteistöitä pääsääntöisesti luotettavina. 25–34-vuotiaissa prosenttilukema on 25, 35–44-vuotiaissa 28, 45–54-vuotiaissa 20, 55–64-vuotiaissa 12 ja yli 65-vuotiaissa yhdeksän prosenttia.
Myös miesten ja naisten välillä on iso ero. Miehistä vain 12 prosenttia kokee somevaikuttajien kaupalliset yhteistyöt pääsääntöisesti luotettaviksi, kun taas naisista samaa sanoo melkein joka kolmas vastaaja, 29 prosenttia.
Tutkimuksesta selviää myös, kuinka moni suomalainen kiinnittää huomiota somevaikuttajien kaupallisiin yhteistöihin. Lähes neljä viidestä vastaajasta kiinnittää huomiota vähintään joskus.
Mainostajille asema on omalla tavallaan herkullinen: sosiaalisen median käyttö kasvaa koko ajan, vaikuttajamarkkinoinnin suosio nousee vuosi vuodelta ja mahdollistaa isot markkinointi-investointien tuottoprosentit ja samaan aikaan kuluttajista löytyy iso massa, joita ei ole vielä vakuutettu tarpeeksi hyvin. Kiteytettynä, mainostajien nenän edessä on valtava potentiaali, joka täytyy osata hyödyntää tekemällä merkityksellisiä ja vaikuttavia yhteistyökampanjoita, jotka koetaan luotettaviksi. Tänä päivänä puhutaankin paljon yhteistöiden aitoudesta osana onnistunutta vaikuttajamarkkinointia.
MarkkinointiUutiset ja IROResearch selvittivät myös, kuinka moni suomalainen kokee somevaikuttajien tuotesuositteluista ärsytystä ja kuinka moni on kiinnostunut niistä.
Tuloksista selviää, että vain harva kiinnostuu tuotesuositteluista pääsääntöisesti. Vain 16 prosenttia vastaajista sanoo kokevansa vähintään hieman kiinnostusta. Vain yksi prosentti kokee paljon kiinnostusta.
Yli puolet, 51 prosenttia, puolestaan kokee vähintään hieman ärsytystä suositteluista. 26 prosenttia sanoo tuntevansa hieman ärsytystä ja 24 prosenttia paljon.
Joka kolmas vastaaja sanoo, ettei koe pääsääntöisesti ärsytystä tai kiinnostusta.
Tässäkin kysymyksessä miesten ja naisten välinen kuilu on merkittävä. Miehistä vain kahdeksan prosenttia kokee vähintään hieman kiinnostusta, kun taas naisista samaa sanoo 23 prosenttia. Myös ikäluokkavertailussa saatiin odotetut tulokset: nuoret aikuiset kokevat eniten kiinnostusta.
Tuotesuosittelusta on hyvä muistaa, että se on vain yksi osa vaikuttajamarkkinointia. Tutkimus ei siis kerro suoraan, kuinka moni ärsyyntyy kokonaisvaltaisista kaupallisista yhteistöistä, joihin kuuluu paljon muutakin kuin vain tuotteiden mainostamista.
Tuotesuosittelu on kuitenkin tärkeä osa vaikuttajamarkkinointia, ja siksi kysyimme myös, kuinka moni suomalainen on ostanut tuotteita somevaikuttajan suosittelun ansiosta.
Ostaneiden joukko jää pieneksi, sillä vain 16 prosenttia sanoo ostaneensa suosittelun ansiosta. Kuitenkin 18–24-vuotiaista liki puolet on ostanut. Myös 25–44-vuotiaissa löytyy paljon suosittelun ansiosta ostaneita kuluttajia, sillä heistä noin joka neljännes vastasi kysymykseen myöntävästi.
Naiset erottuvat tässäkin selkeästi miehistä. Kaikista naisista 23 prosenttia on ostanut, kun taas miehistä myöntävästi vastaa kahdeksan prosenttia.
Tutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa, osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tiedonkeruuaika oli 7.-15.12. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi MarkkinointiUutiset.
