Venäjän aloittama sota, korkojen nousu, inflaatio ja monet muut tekijät ovat vaikuttaneet negatiivisesti suomalaisten uskoon tulevasta. Hasan & Partnersin asiakaskeskeisyystoimisto Franklyn kuluttajakäyttäytymisestä tietoa antavan The Next New -tutkimuksen mukaan usko parempaan huomiseen on laskenut radikaalisti lyhyessä ajassa.
Tutkimuksen mukaan enää vain kolmannes suomalaisista suhtautuu Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Fokus terveydellisistä huolista on siirtynyt taloudelliseen epävarmuuteen. Koronatartunnasta ja hygienian riittävyydestä on huolissaan enää vain joka neljäs, kun vuosi sitten määrä oli yli puolet.
– Naiset huolehtivat miehiä selvästi enemmän etenkin omasta tai läheisten toimeentulosta ja terveydentilasta sekä myös Suomen ja maailman taloudesta, kertoo Franklyn business director Kirsi Kalpio tiedotteessa.
Tilanteesta huolimatta suomalaisten kuluttaminen on lähtenyt lievään nousuun. Tosin yhtenä suurena syynä lienee muista kriiseistä syntyneet lieve-ilmiöt, sillä tutkimuksen mukaan vanhemmilla ikäluokilla rahaa menee aiempaa enemmän elämisen perusasioihin, kun esimerkiksi asumisen, autoilun ja lääkkeiden hinnat ovat nousseet.
Etenkin nuoret aikuiset, 18–24-vuotiaat, kuluttavat enemmän kuin vielä vuosi sitten. Heillä rahaa kuluu muun muassa ravintoloihin ja herkkuihin. Yleensä ottaen vaatteita, kodinkoneita ja elektroniikkaa ei enää hankita entiseen tapaan, sillä kulutus on siirtymässä pikkuhiljaa palveluiden piiriin.
Pandemia-aika on tarjonnut hyvän tilaisuuden säästää rahaa, ja koronarajoituksien poistumisen on uskottu johtavan todelliseen kulutusjuhlaan. Muut kriisit ovat kuitenkin tulleet tilalle, ja säästäminen on edelleen tärkeässä roolissa kuluttajien arjessa.
– 65 prosenttia suomalaisista on huolissaan Euroopan turvallisuustilanteesta sekä sen vaikutuksesta esimerkiksi ruoan ja energian hintojen nousuun. Erityisen huolissaan ollaan lapsiperheissä. Myös isoihin taloudellisiin päätöksiin suhtaudutaan harkiten, mikä kielii koetusta epävarmuudesta, Kalpio kertoo.
Nykyinen maailmantilanne on muuttanut hieman myös suomalaisten digikäyttäytymistä, sillä Franklyn mukaan sosiaalisen median käyttö on laskenut lähes kymmenen prosenttiyksikköä vuodessa. Myös viihteen kulutus netissä, suoratoistopalveluissa ja televisiossa on laskussa. Ihmiset seuraavat nyt uutisia ja ajankohtaisohjelmia enemmän kuin aiemmin ja haluavat viettää aikaa perheen kanssa, hoitaa puutarhaa ja tavata ihmisiä fyysisesti.
