Hintavertailupalvelu Hintaoppaan tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisten ostovoimaindeksi on 6,1 asteikolla 1–10. Luku kertoo, millaiset mahdollisuudet kuluttajilla on arvionsa mukaan käyttää rahaa erilaisiin tuotteisiin ja tavaroihin seuraavan kolmen kuukauden aikana.

Ruotsin vastaavassa tutkimuksessa selvisi, että siellä ajatellaan kevään rahankäytöstä täysin samoin, kun taas norjalaisilla on hiukan Suomea ja Ruotsia positiivisempi näkymä, sillä vastaava luku on Norjassa 6,6.

– Suomalaisilla on melko varovaiset odotukset kevään rahankäytöstä. Todennäköisesti indeksi olisi ollut korkeampi vuosi takaperin, kun talouden tilanne ei vielä ollut näin haastava, sanoo Hintaopas-palvelun Suomen maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett tiedotteessa.

Norjalaiset aikovat kuluttaa lähes tuplasti suomalaisiin nähden.

Vastaajat arvioivat käyttävänsä huhti-kesäkuussa tuotteisiin ja tavaroihin keskimäärin 724 euroa. Miehet arvioivat keskimääräisen kulutussummansa noin kaksinkertaiseksi naisiin nähden. Edellä mainitut norjalaiset aikovat kuluttaa lähes tuplasti suomalaisiin nähden.

Ihmiset tulevat alkavana kesänä säästämään monessa asiassa. Tutkimukseen vastanneista 42 prosenttia aikoo tulevana kesänä säästää vaatteista ja pukeutumisesta, yhtä suuri osuus sähköstä ja 41 prosenttia ulkomaanmatkoista. Näiden lisäksi suomalaiset säästävät muun muassa viihteen ja kulttuurin kulutuksesta, elektroniikasta, ruoasta ja elintarvikkeista sekä bensiinistä. Matinvesi-Bassett arvioi, että kesällä pyritään säästämään sellaisista menoista, jotka eivät ole välttämättömiä, ja yritetään pärjätä kevään aikana tehdyillä hankinnoilla.

– Kotimaanmatkailussa ei ole yhtä suurta painetta säästää, sillä siitä aikoo karsia 30 prosenttia vastaajista, mutta ulkomaanmatkat jäävät tänä kesänä monelta tekemättä, Matinvesi-Bassett toteaa.

Osa säästää, mutta 54 prosenttia vastaajista suunnittelee hankkivansa keväällä ja alkukesästä nimenomaan muotia, vaatteita ja asusteita. Lisäksi hankitaan myös kauneus- ja terveystuotteita sekä urheilu- ja vapaa-ajan tuotteita. Vastaajien ostokset painottuvat kivijalkakauppoihin. Vain tai enimmäkseen kivijalkakaupoista kertoo ostavansa 48 prosenttia vastaajista, verkkokaupoista puolestaan 15 prosenttia.

Tarjoushinnoittelun lakimuutos astui voimaan vuoden alussa

Suomessa astui vuoden 2023 alussa voimaan kuluttajansuojalain lakimuutos, joka edellyttää kauppoja ilmoittamaan alennushinnan ohessa alimman hinnan, jolla tavaraa on myyty hinnanalennusta edeltäneiden 30 päivän aikana.

Tutkimuksen vastaajista 47 prosenttia on huomannut tämän muutoksen tehdessään ostoksia. Täysin sama osuus vastaajista eli 47 prosenttia ei ole vielä huomannut muutosta.

Tutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista ei juurikaan tai lainkaan luota kauppojen ilmoittamiin alennusprosentteihin tai -hintoihin, missä mielessä lakimuutokselle on ehkä tilausta. Vähiten kauppojen ilmoittamiin alennushintoihin ja -prosentteihin luotetaan elektroniikan, huonekalujen ja kodinkoneiden osalta.

Kaupan liiton johtavan asiantuntijan, Ilari Kallion, mukaan uusien vaatimusten tavoite eli alennushinnoittelun läpinäkyvyyden lisääminen on itsessään perusteltu ja saanut yritykset miettimään alennus- ja tarjouskampanjoiden toteuttamista aiempaa tarkemmin.

– Kaupan liiton näkökulmasta lakimuutos ei silti ole kovin onnistunut. Tämä johtuu taustalla olevan direktiivin tulkinnanvaraisuudesta – komissio ja jäsenvaltiot ovat tulkinneet hyvin eri tavalla muun muassa sitä, mistä hinnasta kuluttajille kerrottava alennusprosentti lasketaan, hän kommentoi tiedotteessa.