Tutkimuksen mukaan 1930-luvulla Yleisradion ja Suomen kuuluisimman säveltäjän Jean Sibeliuksen välille syntyi kiinteä suhde, jolla oli merkitystä niin radiotoiminnan kehitykselle kuin Sibeliuksen asemallekin. Myös muu länsimainen klassinen taidemusiikki nosti asemaansa ilmiön seurauksena.
Taideyliopiston tuore tutkimusartikkeli näyttää, miten AM-teknologian ja koordinoitujen yhteiskonserttien ansiosta Yleisradio osoitti, että sillä oli annettavaa myös kansainväliselle yleisölle. Sibeliuksen musiikki puolestaan levisi tehokkaasti maailmalle ja teki Sibeliuksesta itsestään juhlitun kansallissankarin ja kansainvälisen mediahahmon.
– Aiemmissa tutkimuksissa 1930-luku on usein nähty kulttuurisesti umpioituneena vuosikymmenenä, sanoo vieraileva tutkija Janne Mäkelä Taideyliopistosta tiedotteessa.
Mäkelän tutkimuksen mukaan 1930-luku oli myös kansainvälinen – ainakin radion ja klassisen musiikin intensiiviseen suhteeseen liittyen.
– Sibelius itse oli ahkera radiokuuntelija ja pysyi AM-lähetysten, lehtien ohjelmatietojen ja henkilökohtaisten verkostojen avulla hyvin perillä myös ulkomaisista radio-ohjelmista aina 1950-luvulle saakka, Mäkelä jatkaa.
1950-luvulla radion kansainvälinen ulottuvuus supistui uuden FM-teknologian vuoksi.
Jean Sibelius (1865–1957) oli Suomen kuuluisin taidemusiikin säveltäjä.
Sibelius lopetti aktiivisen säveltämisen 1920-luvun lopulla. Samoihin aikoihin radiolähetykset yleistyivät Euroopassa.
Suomessa alan keskeinen toimija oli vuonna 1926 perustettu Yleisradio, joka sai valtiollistamisen seurauksena monopoliaseman vuonna 1934.