Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö selittää huonompaa itsearvioitua terveyttä, alhaisempaa elämäntyytyväisyyttä ja lisääntyneitä univaikeuksia. Lisäksi sosiaalisen median uhkatilanteiden kohtaaminen päivittäin tai viikoittain on yhteydessä huonompaan itsearvioituun terveyteen sekä yleisempiin alakuloisuus- ja ahdistuneisuusoireisiin, selviää Henri Lahden Jyväskylän yliopistolle tekemästä väitöstutkimuksesta.
Lahti selvitti väitöstutkimuksessaan 11-, 13-. ja 15-vuotiaiden nuorten internetin ja sosiaalisen median käyttötapoja, sosiaalisen median uhkatilanteita sekä niihin yhteydessä olevia yksilöllisiä ja sosiaalisia taustatekijöitä ja terveyden osoittimia. Yhteensä väitöstutkimukseen osallistui yli 20 000 nuorta ja 22 asiantuntijaa.
– Nuoret ovat merkittävä terveyden edistämisen kohderyhmä, sillä varhain omaksuttu terveyskäyttäytyminen luo pohjan hyvinvointia tukevalle käyttäytymiselle aikuisena, Lahti painottaa Jyväskylän yliopiston tiedotteessa.
Joka kymmenes ilmoittaa tulleensa nettikiusaamisen, seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi vähintään kerran viikossa.
Väitöstutkimuksen mukaan noin joka kymmenes suomalaisnuori lukeutuu sosiaalisen median ongelmakäyttäjiin. Ongelmakäytön merkkejä ovat esimerkiksi huoli siitä, milloin pääsee seuraavan kerran sosiaaliseen mediaan tai konfliktit lähipiirin kanssa sosiaalisen median käytöstä.
Tutkimuksessa myös havaittiin, että noin joka kymmenes nuori kohtaa päivittäin väärää ja virheellistä tietoa, päihteiden myyntiä tai ulkonäköpaineita aiheuttavaa sisältöä. Vastaavasti joka kymmenes ilmoittaa tulleensa nettikiusaamisen, seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi vähintään kerran viikossa.
Tietyt taustatekijät tekevät nuoresta haavoittuvaisen ongelmalliselle sosiaalisen median käytölle ja sosiaalisen median uhkatilanteiden kohtaamiselle, kun taas toiset tekijät suojaavat näiltä ongelmilta.
.jpeg)
Esimerkiksi vanhemmilta saatu tuki on merkittävä apu sekä ongelmallisen käytön että uhkatilanteiden hallinnassa. Lisäksi oman terveyden lukutaito ja tunneäly nousivat tärkeiksi asioiksi sosiaaliseen mediaan liittyvien ongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa.
– Meillä on aikuisina keskeinen rooli nuorten ja heidän digitaalisen median käytön välisen terveellisen ja tasapainoisen suhteen edistämisessä, Lahti toteaa.
Yleisesti ottaen nuoret osallistuvat aktiivisimmin ystävyyslähtöisiin aktiviteetteihin, kuten sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen sosiaalisen median avulla tai viihdelähtöisiin aktiviteetteihin, kuten musiikin kuuntelemiseen.
Lahden mukaan ei olekaan tarkoituksenmukaista korostaa ainoastaan internetin ja sosiaalisen median kielteisiä puolia tai yleistää ongelmia koskemaan kaikkia nuoria.
– Keskeisinä toimintaympäristöinä internet ja sosiaalinen media vastaavat nuorten tarpeisiin luomalla mahdollisuuksia esimerkiksi ystävyyssuhteiden solmimiselle ja ylläpitämiselle sekä sisällön tuottamiselle ja jakamiselle. Voidaankin todeta, että digitaalisten teknologioiden integroituminen eri elämän osa-alueille on nuorten kannalta myös hyödyllistä ja niillä on keskeinen rooli nuorten arjessa, Lahti korostaa.
