Yli kaksi kolmasosaa suomalaista ei ole koskaan tilannut ruokaa verkosta, selviää MarkkinointiUutisten ja tutkimustoimisto IROResearchin tekemästä tutkimuksesta, jossa kysyttiin tuhannelta suomalaiselta heidän ruoan verkkokauppatottumuksistaan.

Selvitys kertoo, että vasta 29 prosenttia suomalaisista on joskus kokeillut ruoan verkkokauppaa. Kokeilijoiden osuus on noussut huomattavasti pandemia-aikana, mutta tutkimus kertoo, että ruoan verkkokaupoilla on vielä paljon markkinaa otettavanaan,

Naiset ovat kokeilleet tilata ruokaa verkosta innokkaammin kuin miehet, sillä naisista 33 prosenttia on ostanut vähintään kerran, kun taas miehistä samaa sanoo 25 prosenttia.

Jokseenkin yllättävää on, että tuloluokalla ei ole suurta merkitystä ruoan verkkokaupan kokeiluun. Taloudet, joiden yhteisansiotulot ovat vuodessa alle 30 000 euroa, ovat kokeilleet ruoan verkkokauppaa useammin kuin taloudet, joiden yhteisansiot sijoittuvat 50 001–70 000 euron haitariin.

Luonnollisesti taas isojen ja pienten kaupunkien sekä maakuntien välillä on eroja. Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa 32 prosenttia on tilannut verkosta ruokaa vähintään kerran, kun taas alle 50 000 asukkaan kaupungeissa samaa sanoo 23 prosenttia. Syy lienee yksinkertaisesti siinä, että isoissa kaupungeissa on valinnanvaraa ja mahdollisesti keskimäärin pienemmät toimitusmaksut kuin alle 50 000 asukkaan kaupungeissa. Pienissä kaupungeissa ja kunnissa ei puolestaan ole ruoan verkkokauppamahdollisuutta ollenkaan.

Maakuntien välillä selkein ero näkyy PK-seudun ja Kainuun välillä. PK-seudulla 44 prosenttia on tilannut ruokaa verkosta vähintään kerran, Kainuussa vain 15 prosenttia.

Kaupoille oleellisinta on, kuinka moni kokeilija on valmis palaamaan palvelun pariin. IROResearchin tekemän kyselyn mukaan monikaan ei vielä käytä ruoan verkkokauppaa säännöllisesti.

Ruoan verkkokauppaa käyttäneistä suomalaisista jopa 63 prosenttia sanoo tilaavansa ruokaa verkosta harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Ainoastaan joka viides palvelua käyttänyt vastaaja sanoo tilaavansa vähintään muutaman kerran kuukaudessa, ja heistä puolet kertoo tilaavansa vähintään noin kerran viikossa. Vain yksi prosentti kaikista ruoan verkkokauppaa kokeilleista suomalaisista tilaa useamman kerran viikossa.

Naisten ja miesten tilaustottumuksissa on kuitenkin eroja. Naiset tilaavat hieman ahkerammin kuin miehet, sillä naisista 39 prosenttia tilaa noin kerran kuukaudessa, miehistä 33 prosenttia.

Tuloluokkavertailussa ainoana selkeänä erona on se, että yli 70 000 euroa tienaavat taloudet ovat selvästi muita valmiimpia tilaamaan noin kerran viikossa.

Ruoan hinta isoimpana kriteerinä

MarkkinointiUutisten ja IROResearchin selvityksen mukaan ruoan verkkokauppaa valitessa kuluttajat eivät kiinnitä liikaa huomiota kuljetuksen hintaan, vaan kuluttajia kiinnostaa eniten ruoan hinta. Tutkimuksesta selviää, että ruoan hinta on selkeästi tärkein valintakriteeri kuluttajille. Joka kolmas vastaaja sanoo näin.

Toimituksen hintaa tärkeimpänä kriteerinä pitää vain 14 prosenttia vastaajista. Melkein yhtä tärkeä kriteeri on toimitusnopeus, jota pitää tärkeimpänä 13 prosenttia vastaajista.

Toiseksi isoin kriteeri on valikoiman laajuus: 22 prosenttia sanoo laajuuden olevan tärkeintä.

Vain harva pitää ruoan kotimaisuutta tärkeimpänä asiana, sillä vastaajista vain neljä prosenttia nostaa ruoan kotimaisuuden tärkeimmäksi kriteeriksi.

Tuloluokkia vertaillessa näkyy selkeä trendi: mitä pienemmät tulot, sitä suurempi tekijä on ruoan ja toimituksen hinta. Hyvätuloiset arvostavat hintaa enemmän valikoiman laajuutta ja toimitusnopeutta. Alle 30 000 euroa tienaavista talouksista yli puolet pitää ruoan hintaa tärkeimpänä kriteerinä, kun taas yli 70 000 euroa tienaavista samaa sanoo voin 13 prosenttia.

Tutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa, osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tiedonkeruuaika oli 16.–24.11.2021. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi MarkkinointiUutiset.