Vahvoja yritysten hallituskokoonpanoja yhdistää usein yksi asia, joka on monipuolisuus. Näissä hallituksissa istuu osaajia monista eri taustoista, kuten talouden, myynnin, markkinoinnin ja HR:n puolelta.
Vaikka monipuolisten hallitusten vahvuudet tunnistetaan, silti hallituksiin kerätään vain harvoin erilaisia osaajia, mikä on kokonaisuudessaan iso ongelma koko Suomen kannalta, sillä vahvat hallitukset tarkoittavat vahvoja yrityksiä.
Tänä päivänä isoimpana epäkohtana lienee etenkin HR-ammattilaisten puute hallituksissa, mikä näkyy alalla kuin alalla – myös markkinointitoimistojen parissa. Vain harva alan toimisto on haalinut hallitukseensa HR-ammattilaisia, vaikka HR-osaaminen on tärkeä elementti toimistojen ydintekemisessä, markkinoinnissa.
Yksi asian korjannut toimija on mainostoimisto Ivalo Creative Agency, joka palkkasi viime vuonna hallitukseensa suomalaisen HR-kentän tähtinimiin kuuluvan Saana Rossin. Eri hallituksissa ja neuvonantajaelimissä työskentelevä Rossi on yksi alansa uranuurtajista, ja hän on tuonut HR-osaamisen hyötyjä vahvasti esiin julkisuudessa. Vaikka puhe aiheen ympärillä on lisääntynyt, hän kokee, että vain harvoissa yrityksissä HR-osaajat ovat päässeet ylimpään elimeen asti.
– Se koskee kaikkia toimialoja, kokemukseni mukaan myös markkinoinnin kenttää, Rossi sanoo.
Kuinka tärkeää HR-osaamisen tuominen hallitukseen oikeasti on? Rossin mukaan se on elintärkeää.
– HR-osaaminen kuuluu tärkeimpiin asioihin ylivoimaisesti. Totta kai hallituksissa pitää olla liiketoimintaan, myyntiin, asiakkuuksiin, juridiikkaan ja talouteen liittyvää osaamista, mutta näiden rinnalle pitää tuoda HR-osaaminen.
Rossi kiteyttää HR:n tuoman hyödyn siihen, että hyvällä henkilöstöhallinnolla luodaan vahvoja ja houkuttelevia työpaikkoja, mikä vaikuttaa automaattisesti nykyisen henkilöstön suorittamiseen ja parhaiden ammattilaisten löytämiseen. Se puolestaan on yrityksen menestyksen ja kasvun elinehto.
– Jos ei ole tekijöitä, ei ole bisnestä. Siksi HR-ammattilaisten puute hallituksissa onkin hämmentävää, Rossi pohtii.
Henkilöstöhallintoon liittyvät asiat saattavat vaikuttaa usein itsestäänselvyyksiltä, mikä voi vaikuttaa siihen, ettei HR:ään syvästi perehtyneitä ammattilaisia nähdä tarpeellisena lisänä hallituksissa. Ikään kuin pelkkä johtajana oleminen nähtäisiin riittävänä HR-oppikouluna. Se on kuitenkin virheellinen ajattelutapa, Rossi painottaa
– Se on vähän sama kuin kaikki talouslukujen parissa olleet henkilöt sanoisivat olevansa talousosaajia. Moni ehkä luulee ymmärtävänsä HR:ää, mutta kun puhutaan alan syväosaamisesta, niin ymmärrys jääkin usein vähäiseksi. Yleensä ottaen ei ymmärretä, että HR:ään panostaminen on yksi kilpailutekijä.
Monilla aloilla kärsitään tänä päivänä pahasta osaajapulasta. Yritykset joutuvat kynsin ja hampain taistelemaan osaajista, ja monille jää vain luu käteen. Kisaa käydään myös markkinointialalla
Tässä tullaankin HR-osaamisen pääpointtiin: henkilöstöhallinnon syväosaaja tietää keinot hyvän työpaikan ja vahvan työnantajabrändin luomiseen, ja näillä keinoilla pystytään menestymään työntekijäkilpailussa.
– Kilpailu ammattilaisista on super kovaa. Nyt on entistä suurempi tarve olla hyvä työnantaja. Yritysten täytyy keskittyä etenkin kahteen asiaan: nykyisestä henkilöstöstä huolehtimiseen ja uusien ammattilaisten houkuttelemiseen, Rossi jatkaa.
Rossi painottaa, että henkilöstöstä huolehtiminen on monen asian summa ja että siinä voi onnistua vain, jos asiaa hoidetaan systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti.
– Pitää keskittyä yrityskulttuuriin ja johtamiseen. Pitää huolehtia siitä, että oikeat ihmiset ovat oikeissa paikoissa. Kokonaisuuteen kuuluu lukuisia asioita, kuten rekrytointi, työtyytyväisyys, kyvykkyyksien johtaminen ja palkitseminen. Nämä kaikki ovat keskeisiä asioita, kun puhutaan HR:stä menestyksen avaintekijänä.
Isoissa yrityksissä on omat HR-osastonsa, jotka keskittyvät edellä mainittuihin asioihin, mutta fakta on se, että Suomi on täynnä pk-yrityksiä, joista puuttuu enemmän tai vähemmän HR-osaajia. Vielä harvemmassa yrityksessä HR-ammattilaisia on tuotu hallitukseen.
– Minkään toiminnon operatiivinen merkitys ei kasva ilman sitä, että aihe kasvanut strategisella tasolla, ja hallitus nimenomaan päättää strategiasta ja sen myötä operatiivisesti tekemisestä.
– Hallitustasolla keskustellaan ihmisistä, kulttuurista, vaihtuvuudesta, rekrytoinneista ja ihmisten pääoman hallinnasta, ja siksi on todella olennaista, että hallituksissa on näistä asioista ymmärtäviä ihmisiä, Rossi päättää.