.jpg)
Zetojen somekäyttäytymisessä on nähtävissä kapinointia somea vastaan, sanoo markkinointitoimisto Parceron copywriter Elina Sarén, joka on myös toimiston nelihenkisen ilmiötiimin jäsen. Tiimissä on tutkittu lähiaikoina z-sukupolven somekapinaa, josta on tällä hetkellä näkyvillä heikkoja signaaleja.
Somekapina ilmenee nuorten haluna suojella yksityisyyttään somessa. Lisäksi jotkut nuoret eivät halua käyttää lainkaan tiettyjä somepalveluita. Sarénin mukaan nuoret hakevat netistä turvallista tilaa.
– Somekapinointi on somen vastatrendi. Kapina linkittyy voimakkaasti cozy web -ilmiöön, joka tarkoittaa netin käyttämistä sellaisella tavalla, jossa et jaa itsestäsi hirveästi yksityisasioitasi tuntemattomille ihmisille. Yhteisöllisyys on silti tärkeä arvo z-sukupolvelle, Sarén sanoo.
Monet millenniaalit sen sijaan jakavat muun muassa sijaintitietojaan, yksityisiä asioitaan ja kuvia lapsistaan hyvin vapaasti. Sarén uskoo, että tietojen jakamisesta somessa puhutaan jatkossa enemmän.
– Ei ole viisasta jakaa esimerkiksi lasten kuvia somessa. Tekoäly toi tähän asiaan vielä oman mausteensa, sillä jaetut kuvat voivat tulevaisuudessa päätyä entistä useammalla tavalla väärinkäytetyiksi.
Sarén uskoo, että syy somekapinan syntyyn ovat erilaiset someen liittyvät negatiiviset ilmiöt kuten nettikiusaaminen, polarisaatio, anonyymi provosointi, trollaus, ahdistavat uutiset, halu saada enemmän yksityisyyttä sekä ahdistelu. Sarén mainitsee Taylor Swiftin tekoälyllä tehdyt pornokuvat yksittäisenä tapauksena, joka saattaa yleistyä tulevaisuudessa ja siten nostattaa somekapinaa.
Toisaalta Sarénin mukaan some on nuorille tärkeä, sillä usein kaikki kaverit ovat siellä. Se voi luoda nuorelle painetta olla somessa negatiivisista ilmiöistä huolimatta.
Somekapinaan ensimmäisenä lähteviä nuoria yhdistää Sarénin mukaan kriittinen ajattelu, tietoisuus somen haitoista sekä halu merkityksellisiin ihmissuhteisiin.
– Millenniaalit muistavat vielä yksityisyyden ajan ennen somea. Zetat eivät tiedä sellaisesta, sillä he ovat kasvaneet somen kanssa. Millenniaalien on helpompi tunnistaa mielentila, jossa kannattaa lopettaa sometus, koska heillä on siitä muistijälki. Osaavatko zetat tunnistaa, kun he ovat viettäneet liikaa aikaa somessa?
Somen negatiiviset ilmiöt voivat Sarénin mukaan vaikuttaa siihen, etteivät nuoret koe hallitsevansa omaa somepresenssiään.
Sarénin mukaan on liian aikaista tulkita, mihin somekapina kehittyy. Hän korostaa, että valtaosa nuorista viihtyy somessa edelleen hyvin ja viettää siellä paljon aikaa.
1. Whatsappin kanavien käyttö markkinoinnissa lisääntyy
Sarénin mukaan Whatsapp-sovelluksen kanavia hyödyntävät tällä hetkellä lähinnä mediat. Hän huomauttaa, että esimerkiksi uutisia lukee Whatsappissa kuitenkin merkittävä määrä alaikäisiä.
– Hesari suuntaa uutisensa Whatsappissa selkeästi nuoremmalle yleisölle. Esimerkiksi Ylellä on Whatsappissa 36 tuhatta käyttäjää, mikä kertoo nousevasta kiinnostuksesta. Moni kansainvälinen brändi on jo ottanut WhatsAppin haltuun ja tuottaa sisältöä hyvinkin suurelle yleisölle.
Tästä päätellen Whatsapp voisi Sarénin mukaan olla tällä hetkellä hyvä markkinointikanava mille tahansa brändille, joka haluaa tavoittaa nuorempaa yleisöä. Hän muistuttaa, että kanavat ovat uusi keksintö ja saattavat muuttua ajan saatossa paljonkin.
– Suomessa Whatsappin hyödyntäminen on aivan alkutekijöissään. Nyt brändien kannattaisi olla ajoissa liikkeellä ja luoda sinne presenssiä. Tärkeintä on edelleen tuottaa kohderyhmälle kiinnostavaa sisältöä, ei pelkästään olla paikalla.
2. Deinfluencereiden määrä kasvaa
Suomessakin on Sarénin mukaan deinfluencereita eli henkilöitä, jotka kritisoivat kuluttamista ja kehottavat välttämään tiettyjen tuotteiden tai merkkien ostamista.
– Tiktokissa on paljon suomalaisia deinfluencereita, jotka kritisoivat muun muassa pikamuotia ja turhaa kuluttamista. Ilmiö näkyy myös Instagramissa.
3. Digitaalittomuus yleistyy
Jotkut etsivät myös vaihtoehtoja digitaalisuudelle luopumalla älypuhelimesta kokonaan. Ilmiötä esiintyy myös yhteiskunnallisesti:
– Amsterdamissa kännykättömät kahvilat ja tapahtumat yleistyvät. Kahviloissa luetaan ja jutellaan, moni istuskelee yksinkin. Helsingissäkin on ainakin kaksi cocktail-baaria, joissa ei saa käyttää kännykkää lainkaan.
Sarénin mielestä se, että ihmiset ovat tottuneet olemaan jatkuvasti tavoitettavissa, on saanut heidät pohtimaan, milloin he haluavat olla tavoitettavissa ja kenelle.
Myös somealustat saattavat tulevaisuudessa muuttua. Sarén mainitsee esimerkkinä Sane.fyi - alustan, jonka ideana on tarjota turvallinen paikka toteuttaa itseään luovasti.
– Sane on kiinnostava ilmiö ja ”paluu ysärinettiin”. Saa nähdä, koitetaanko sitä kaupallistaa – käytännössä brändit voisivat hyödyntää sitä ilmiöittämiseen.
