A-lehdet on lanseerannut englanninkielisen lifestyle-sivuston, Kotona.comin. Sivusto on suunnattu kansainväliselle yleisölle, joka on kiinnostunut suomalaisista kodeista ja kotoilusta.

– Suomalainen design, luonto ja toimiva yhteiskunta tunnetaan jo kansainvälisesti. Kodin ja asumisen mediana olemme kiinni ihmisten arjessa, ja meillä on mahdollisuus avata maailman tutkitusti onnellisinta elämäntapaa pintaa syvemmältä. Kotona tarjoaa näköalapaikan suomalaisen elämäntavan ytimeen: se ei ole ehkä yhtä sliipattua kuin naapureilla, mutta sitäkin kiinnostavampaa, sivuston päätoimittaja Maija Koski kertoo tiedotteessa.

Koski näkee vahvana erottautumistekijänä myös A-lehtien laajan kuvamateriaalin, jota voidaan hyödyntää, kun kerrotaan suomalaisesta muotoilusta, elämäntavasta ja kulttuurista.

Sivusto on suunnattu englanninkielisille markkinoille ja sen tavoitteena on tuottaa kansainvälisiä mainostuloja. A-lehdistä kerrotaan, että sivuston kehitystyössä on tutkittu laajasti sitä, mikä kulma kiinnostaa ulkomaisia yleisöjä ja haluttu varmistaa, että journalistiset sisällöt kääntyvät nyansseineen ja kielikuvineen oikein.

A-lehdet hyödynsi sivustoprojektissa tutkimusta ja yliopistoyhteistyötä. Sivuston taustalla on Helsingin yliopiston käännöstieteilijöiden kanssa toteutettu projekti, joka sai rahoitusta Media-alan tutkimussäätiöltä.

– Olemme kehittäneet tekoälyavusteisen käännösprosessin, joka mahdollistaa suomalaisten mediasisältöjen viemisen englanninkielisille markkinoille kustannustehokkaasti ja korkeatasoisesti. Palvelu on innovatiivinen esimerkki siitä, miten tekoäly jo nyt on arjen työkalu, A-lehtien toimitusjohtaja Heli Arantola kertoo.

Projektissa kehitetty AI-työkalu nopeuttaa kääntämistä, mutta kaikki sisällöt ovat journalistien tekemiä ja käännökset ammattilaisten hiomia.

– Meille yliopistolla yhteistyö A-lehtien kanssa on ollut ainutlaatuinen ja hieno tilaisuus osallistua autenttisten, laadukkaiden sisältöjen tuottamiseen uusinta teknologiaa hyödyntäen. Myös opiskelijoille projekti on ollut hieno mahdollisuus saada kokemusta ja avata uusia näköaloja niin käytännön käännös- ja jälkieditointityöhön kuin tutkimukseenkin, Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Mari Pakkala-Weckström sanoo.