Ala on täynnä kunnianhimoisia ihmisiä. Valtaosa toimistoväestä haluaa kuitenkin vain ja ainoastaan tehdä työnsä hyvin ja nähdä asiakkaansa menestyvän. Palkinnot ovat ilahduttava lisä ja jopa uraa edistävä tunnustus, mutta harvalle tekijälle itseisarvo ja henkilökohtaisen onnistumisen absoluuttinen mittari. Yleisesti: jos toimistolaisen ydintehtävä ei ole keskittyä asiakkaan tavoitteiden saavuttamiseen, on työnkuva ymmärretty väärin (huomionarviosta on, että joissain tapauksissa palkinnot on kirjattu asiakkaan tavoitteisiinkin).
Höpönlöpönlöppö. Yleistys olisi tässä kohtaa hönttiä, mutta sanonpa silti, että väite on kukkua. Monet asiakkaista kuiskaavat toiveen palkinnoista vaivihkaa hissimatkalla neukkariin (koska palkinnot ovat joissain organisaatioissa tabu), toiset kirjaavat sen suoraan pitkän tai lyhyen aikavälin tavoitteisiinsa. Tyyli on vapaa, mutta fakta on, että julkinen tunnustus onnistumisesta omassa työssä tuntuu hyvältä jokaisesta.
Kunkin kisan tuomaristo on vaikean paikan edessä. Arvioitavana saattaa olla kymmeniä töitä. Parhaimmisto erottuu massasta usein kirkkaasti, mutta parhaimmistonkin kesken on vielä tehtävä valinta kirkkaimmasta tunnustuksesta. Luovalle työlle on vaikea löytää absoluuttista mittaristoa, mutta kullekin kisalle on asetettu kaikelle avoimet kriteerit, joiden pohjalta asiaan vihkiytynyt tuomaristo työtänsä tekee. Voittajavalinta ei ole koskaan yksittäisen ihmisen perusteeton mielipide.
Jokainen ihminen ammatista ja toimialasta riippumatta haluaa tietää hoitavansa hommansa hyvin. Tarve on sisäänrakennettu ja näkyy meissä kaikissa lapsesta saakka. Haluamme kiitosta ja hyväksyntää, ja erilaiset tunnustukset ovat meille yksi osoitus siitä, että ponnistelumme on kannattanut. Tästä syystä markkinointiväki ei ole yksin kisojensa kanssa. Emmat, Jussit, Vuoden alueellinen sairaanhoitaja, Vuoden yleislääkäri, Vuoden kasvattaja, Vuoden poliisi, Vuoden menestyvä johtaja, Radiogaala, Vuoden palomies, Vuoden urheilija – kaikki perustuvat samaan inhimilliseen piirteeseen. Julkinen kehu kollegojen edessä, pokaali sadan ihmisen edessä tai ihan vaikka ylitsevuotava kiitosmeili asiakkaalta. Väitätkö, ettei tuntuisi missään?
Tänä vuonna kisakauden merkitys on normaaliakin suurempi. Ala pääsee ensimmäistä kertaa aikoihin kokoontumaan livenä yhteen gaalojen muodossa. Tapaamaan vanhat kollegat, tutut, entiset ja nykyiset asiakkaat ja yhteistyökumppanit kaukana Teamsien tuhnuisesta verkkarimaailmasta. Se on jälleen yksi askel kohti uutta normaalia. Siinä jos jossain on vielä enemmän merkitystä kuin niissä palkinnoissa.
Leena Komulainen on toimitusjohtaja ja kirjailija, joka uskoo arvopohjaiseen ja ihmislähtöiseen johtamiseen ja markkinointiin. Kolumneissa pohditaan muun muassa sitä, mikä on markkinoinnin ammattilaisen vastuu paremman maailman rakentamisessa ja sopivatko kunnianhimo ja merkityksellisyyden kaipuu yhteen.
