Hieman yli 38 prosenttia 15–29-vuotiaista suomalaisista on ostanut jotain Temun ja Sheinin kaltaisista aasialaisista verkkokaupoista sosiaalisen median mainosten tai kaupallisten yhteistöiden perusteella, selviää hintavertailupalvelu Hintaoppaan tuoreesta kuluttajatutkimuksesta.

Kuluttajatutkimuksen mukaan noin 42 prosenttia suomalaisnuorista on joskus kokenut painetta ostaa tiettyjä tuotteita tai palveluita sosiaalisen median kaupallisten yhteistöiden ja mainonnan vuoksi. Eniten painetta kokevat Etelä-Suomessa asuvat nuoret, joista lähes puolet tunnistavat tunteen. Pohjois-Suomessa vastaava luku on noin 30 prosenttia.

Tuorein käytännön esimerkki aggressiivisesta mainonnasta on kiinalainen verkkokauppajätti Temu, joka on noussut viime aikoina otsikoihin etenkin Tiktokissa tapahtuvan markkinointinsa vuoksi. Viranomaiset esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Etelä-Koreassa ovat jo alkaneet kiinnittää huomiota Temun kaltaisten kiinalaisten ultrapikaverkkokauppojen mainontaan.

– Tuore tutkimusdatamme osoittaa, että Temun ja Sheinin kaltaisten verkkokauppojen aggressiivinen mainonta on selvästi vaikuttanut myös suomalaisnuoriin. Tärkein nuorten ostopäätökseen vaikuttava tekijä on tuotteen halpa hinta, jossa nämä kaupat kilpailevat usein aivan omalla tasollaan. Tämä asettaa kovan haasteen kotimaisille verkkokaupoille, kun kuluttajahinnoissa on päinvastoin nousupainetta muun muassa tuoreen arvonlisäverokorotuksen seurauksena, Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kommentoi tiedotteessa.

Kaikkiaan lähes puolet eli 46 prosenttia vastaajista on ostanut tuotteita tai palveluita Tiktokissa tai Instagramissa näkemänsä maksetun vaikuttajayhteistyön perusteella. Noin 40 prosenttia vastaajista pitää brändien maksamia vaikuttajayhteistöitä luotettavina arvioina tuotteesta tai palvelusta. Kolmasosa on ostanut vaikuttajan suosituksesta niin sanottuja edullisempia dupe-tuotteita, jotka ovat ainakin näennäisesti kalliimpia tuotteita vastaavia edullisempia vaihtoehtoja.

– Yleinen hintojen nousu ja nuoriin kohdistuva mainonta edesauttaa osaltaan dupe-tuotteiden suosion kasvua. Tutkimusdata kertoo, että trendi on erityisen suosittu alle 24-vuotiaiden nuorten keskuudessa, Matinvesi-Bassett toteaa.

Kaikkiaan tutkimukseen vastanneista nuorista vain 3,9 prosenttia ei käytä Tiktokia tai Instagramia.

– Korkeat prosentit osoittavat, kuinka voimakkaasti sosiaalinen media ja sen luomat esikuvat vaikuttavat jo nuorten elämään, identiteettiin ja ostopäätöksiin. Tämä yhdistettynä ulkomaisten ultrapikaverkkokauppojen aggressiiviseen ja tarkasti kohdennettuun mainontaan vauhdittaa digikuluttamisen murrosta, Matinvesi-Bassett näkee.

Kyselytutkimuksesta käy myös ilmi, että naisiin kohdistuva mainonta keskittyy ennen kaikkea erityisesti muotiin ja jalkineisiin sekä kauneus- ja ihonhoitotuotteisiin. Miehille räätälöity mainonta painottuu puolestaan elektroniikkaan.

Brändi on nuorille miehille huomattavasti tärkeämpi kuin naisille. Yli kolmasosa kuluttajatutkimukseen vastanneista nuorista kertoo brändin olevan yksi kolmesta tärkeimmästä ostopäätökseen vaikuttavasta tekijästä. Nuorilla miehillä luku on huomattavasti korkeampi (44 %) kuin nuorilla naisilla (26 %).

Naisille brändiä tärkeämpiä olivat esimerkiksi ystävien suositukset (46 %), muiden käyttäjien jättämät arvostelut (41 %) sekä vastuullisuus ja eettisyys (31 %). Kuluttajatutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia nuorista ei kuitenkaan laske tuotteen vastuullisuutta tai eettisyyttä mukaan kolmeen tärkeimpään ostopäätökseen vaikuttavaan tekijään.

Tutkijatohtori Jesse Tuominen Jyväskylän yliopistosta vahvistaa, että etenkin Tiktokin kaltaiset interaktiiviset alustat voivat vaikuttaa nuorten ostohalukkuuteen ja -käytökseen. Tämän lisäksi nuoret saattavat olla avoimempia kokeilemaan uusia brändejä ja kauppoja. Nuorten välillä voi olla myös eroja esimerkiksi vastuullisuuteen suhtautumisessa.

– Tiktokissa on erityisen helppo tehdä heräteostoksia, mitä kuvaa hyvin esimerkiksi #TikTokMadeMeBuyIt-trendi. Nuoret kuluttajat voivat olla myös vähemmän uskollisia tietyille brändeille verrattuna vanhempiin kuluttajiin, vaikka he ovatkin usein hyvin bränditietoisia. Nuorten kulutusvalintoihin voivat vaikuttaa myös nuoren oma tulotaso sekä tietyissä tilanteissa vanhempien sosioekonominen asema. Tutkimustieto osoittaa, että nuoret, joilla oli korkeammat tulot, aikoivat muita todennäköisemmin ostaa kestäviä tuotteita, Tuominen kertoo tiedotteessa.