Viestinnällä ja markkinoinnilla on merkittävä rooli yritysten yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Mitä vähemmän hyvikset pitävät ääntä, sitä enemmän ääntä saavat kaiken maailman sheinit ja temut, asiantuntija sanoo.

Toimitusjohtaja: ”On positiivista, että kasvavassa määrin tiedostamme ultrapikamuodin räjähdysmäisen kasvun haitat.”

Kartonkipakkaukset siirtyvät pilottivaiheen jälkeen pysyvästi lasipullojen joukkoon.

Kun yritys ilmoittaa ikävästä päätöksestä, perustellaan se usein pakolla, prosessilla tai säännöillä. Hyvät uutiset taas perustellaan mielellään omilla arvoilla. Todelliset arvot tulevat näkyviin kuitenkin juuri vaikeina hetkinä, kirjoittaa Simo Rissanen.

Kaalimadon mainos Suomi24-keskustelualustalla ei ollut hyvän tavan vastainen.

Kuluttajien kiinnostus kestävyyttä kohtaan ei ole enää 2020-luvulla heilahdellut.

Suomessa valintoja ohjaavat muita maita enemmän hinta ja maku.

”Uskon vastuullisen liiketoiminnan ponnistavan dialogista.”

Instagram-vaikuttaja sai huomautuksia piilomainonnasta.

Suurin nousija oli Jungle Juice Bar ja suurin laskija Hyundai.

Nuoret kokevat suurinta painetta tehdä asioita ympäristön hyväksi.

Viime tilikaudella lahjoituksia kertyi noin 270 000 euroa.

Jos suomalainen kauppa toimisi samoin kuin Temu ja Shein, sen pääkonttorin edessä olisi bussilastillinen viranomaisia laittamassa sen pillit pussiin, kirjoittaa Niklas Kaskeala.

”En mainostaisi tällä hetkellä Metassa, Tiktokissa enkä X:ssä, jos vastaisin jonkun brändin mainonnasta”, sanoo vastuulliseen mediasijoittamiseen perehtynyt Sari Haavisto.

Myyntiä vauhditti S-ryhmässä muun muassa Vegaanihaaste.

Neuvosto antoi huomautuksia piilomainonnasta Instagramissa ja Linkedinissä.

Listojen kärjestä löytyvät eri maiden ”kansallisaarteet”.

Mukana niin yrityselämän päättäjiä kuin ympäristövaikuttajia.

Kampanja on ollut käynnissä viime syksystä lähtien.

Ketjun tavoite on toimia pikakulutuskulttuurin vastavoimana.

Toimitusjohtaja: ”Sääntelyllä tulee varmistaa, että tuotteet ovat turvallisia jo myyntiin päätyessään.”

Eniten Suomeen tuodaan EU:n ulkopuolelta tekstiilejä.

Alkuperäinen ohjeistus on vuodelta 2019, joten päivitykselle oli tarvetta.

Mukaan valitaan 6–10 yritystä, jotka saavat sparrausta ja pilotointitukea.

Taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistus.