Läpinäkyvyyden merkitys liiketoiminnassa korostuu koko ajan enemmän ja enemmän. Tutkimuksetkin osoittavat, että rehellisyys tuo brändeille usein kilpailuetua, sillä läpinäkyvyys lisää kuluttajien luottamusta yritystä kohtaan.

Siitä huolimatta läpinäkyvyyden suhteen ollaan vasta alkutekijöissä: vain harvat suomalaisyritykset ovat radikaalin läpinäkyviä. Sekin on tosin ymmärrettävää, sillä yritykset eivät ole koskaan tykänneet puhua oman toimintansa negatiivisista asioista, kuten vaikkapa hiilijalanjäljestään.

Monesti kyse voi olla myös tiedon puutteesta. Yrityksissä ei esimerkiksi ymmärretä, että läpinäkyvyydellä voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua, tai ylipäätänsä ei tiedetä, miten läpinäkyvyys saavutetaan.

Brändeille ilmastotyökaluja kehittävän ruotsalaisyrityksen Doconomyn toimitusjohtaja Mathias Wikström puhui asiasta viime viikolla Cannes Lions -festivaaleilla, ja hän painotti brändien radikaalin läpinäkyvyyden merkitystä niin yrityksille kuin yhteiskunnallekin. Hän esitteli kuusi yksinkertaista keinoa, joilla brändit voivat olla aidosti vastuullisia ja sitä kautta radikaalisti läpinäkyviä.

Ensimmäisenä keinona Wikström nosti esiin hiilijalanjäljen esiin tuomisen jokaisen tuotteen kohdalla. Esimerkiksi etiketissä tai ostokuitissa kannattaa kertoa, paljonko tuotteen hiilijalanjälki on.

– Kuluttajat, joille ekologisuus ei ole tärkeintä, ovat laskeneet omaa hiilijalanjälkeään 12 prosentilla, kun he ovat nähneet tuotteessa ilmastomerkinnän. Ekologisten kuluttajien kohdalla hiilijalanjälki on vähentynyt tällöin 32 prosentilla, Wikström kertoi.

Toisena keinona Wikström neuvoi katsomaan tuotantoketjua uudella silmällä, sillä tuotantoketjuissa saattaa olla paljon kohtia, joissa päästöjä on helppo laskea. Usein päästöjen laskeminen tuotantoketjussa saattaa tarkoittaa kustannusten nousua, mutta Wikström painottaa, että myös kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän aiempaa ekologisemmasta tuotantoketjusta.

– Kuluttajat ovat tänä päivänä valmiita maksamaan kahdesta kymmeneen prosenttiin enemmän yrityksille, joilla on aiempaa parempi ja läpinäkyvämpi tuotantoketju.

Kolmantena asiana esiin nousi tuotteiden uudelleensuunnittelu hyödyntämällä vähäpäästöisiä tai päästöttömiä materiaaleja. Suomestakin löytyy lukuisia hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka tarjoavat brändeille aiempaa ekologisempia vaihtoehtoja tuotteiden valmistamiseen. Yksi parhaimmista esimerkeistä lienee Spinnova, joka kehittää selluloosakuidun käyttöä erityisesti tekstiiliteollisuuden tarpeisiin.

Neljäntenä keinona Wikström painotti talkoisiin osallistumista kompensoinnin sijaan. Tänä päivänä yritykset usein lupaavat kompensoida päätöksensä tai tarjoavat asiakkaalleen mahdollisuuden maksaa ekstraa, jotta asiakkaan ostoksen aiheuttamat päästöt kompensoidaan. Wikströmin mukaan yritysten pitäisi tehdä konkreettisia tekoja eikä vain maksaa kompensaatiota.

– Ilmakehään pumpataan joka vuosi yli 34 miljardia tonnia hiilidioksidia, mutta vain noin prosentti tuosta kompensoidaan, hän kertoi.

Viidentenä kohtana on asiakassuhteiden uudelleenmäärittely. Hänen mukaansa yritysten kannattaisi jakaa asiakkaille dataa, joka tuo epäkohdat ilmi. Tämän jälkeen viestinnän kärkenä pitäisi olla se, että yritys tekee töitä muutoksen eteen.

– Yritykset eivät voi sanoa, että ne olisivat hiilineutraaleja, vaan niiden pitäisi sanoa, että ne tekevät töitä globaalin hiilineutraaliuden eteen.

Kuudentena ja viimeisenä asiana hän puhuu epätavallisista yhteistöistä. Tällä Wikström tarkoittaa, että yritysten pitäisi liittoutua sellaisten tahojen kanssa, joiden avulla pystytään ajamaan kestävää kehitystä. Usein potentiaaliset yhteistyökumppanit ovat sellaisia, joiden kanssa ei normaalisti tehtäisi yhteistyötä.

– Vain 38 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä tekee yhteistyötä vaikuttavuusalan toimijoiden kanssa, Wikström kiteytti loppuun.